Keskusteluilta Helsingin vammaispalveluiden kilpailutuksesta 12.2.2018 Oskarinpuiston toimijatalossa

Uutiset -

Keskusteluiltaan maanantaina 12.2.2018 Oskarinpuiston toimijatalossa osallistui noin 60 ihmistä. Helsingin kaupungin vammaispalveluiden edustaja tilaisuudessa oli ostopalvelupäällikkö Minna Eronen. Helsingin Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenistä paikalla olivat Saku Etholén ja Mari Rantanen. Keskustelu lähti nopeasti käyntiin huolimatta pienestä teknisestä ongelmasta, jonka takia Erosen diat lähetetään osallistujille jälkikäteen.

Tilaisuuden avasi Kehitysvammatuki 57 ry:n puheenjohtaja Sari Sepponen, joka kertoi perheitä askarruttavan laatupisteiden painotuksen lisäksi muun muassa asiakasraadin työskentely. Sari Sepponen kertoi myös jäsenistöltä tulleen huolen siitä, että ovatko iäkkäiden kehitysvammaisten ihmisten vanhemmat saaneet kertoa ajatuksensa, koska monet heistä eivät ole somessa.

Helsingin Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee vammaispalveluiden kilpailutusta kokouksessaan 13.2. Kohderyhmän ihmiset ja heidän omaisensa ovat voineet käydä keskustelua hankinnoista Helsingin vammaispalveluiden hankintojen fb-ryhmässä, mutta ryhmä ei ole tavoittanut kuin pienen osan asiasta kiinnostuneita. Fb-sivustolla on ollut mahdollisuus kommentoida palvelukuvausluonnoksia, mutta valmiit lautakunnalle esitettävät palvelukuvausdokumentit ovat luottamuksellisia ja niitä eivät tilaisuuteen osallistuneet ihmiset olleet nähneet.

Helsingissä noin puolet palveluista hankitaan ostopalveluina

Minna Eronen kertoi Helsingin hankkivan noin puolet kehitysvamma- ja autismikirjon palveluista ostopalveluina.  Tälläkin hetkellä Helsingissä on jonossa suuri joukko ihmisiä, jotka odottavat kotia. Asumispalvelupaikan vapauduttua valintaprosessi etenee kartoituksella siitä, kuka kotia hakeva hyötyisi juuri sitä palvelusta, jota yksikössä tarjotaan. Asukas saa itse esittää toiveita ja vaikuttaa asuinpaikan valintaan. Ketään ei pakoteta muuttamaan pois omasta kodistaan, vaikka nykyinen palveluntuottaja ei pärjäisi kilpailutuksessa. Kaupunki voi hankkia palvelun suorahankintana myös kilpailutuksen ulkopuolelle jääneeltä palveluntuottajalta. Suorahankinnan ollessa kyseessä kaupunki neuvottelee palvelun hinnan palveluntuottajan kanssa.

Yleisöstä esitettiin kysymys siitä, miksi Helsinki myöntää maksusitoumuksia vuodeksi kerrallaan siinäkin tapauksessa, että kyseessä on useamman vuoden kestävä palvelukokonaisuus. Eronen kertoi että päätökset tehdään aina määräaikaisiksi, mutta se ei tarkoita sitä, että palvelunkäyttäjä joutuisi vaihtamaan palvelua. Uuden kilpailutuksen myötä Helsinki tekee sopimuksen palveluntuottajien kanssa neljäksi vuodeksi ja siihen lisätään mahdollisuus neljän optiovuoden käyttöön, koska tarvitaan liikkumavaraa soten takia. Kaupunki ei sitoudu ostamaan miltään palveluntuottajalta tiettyä määrää palvelua kilpailutuksessa sijoittumisesta huolimatta.

Helsingin tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa palvelutarjontaa tulevaisuudessa. Keskustelussa nousi kuitenkin esille ihmetystä siitä, miksi Helsinki rajaa palveluntuottajien määrän kilpailutuksessa 20 palveluntuottajaan siitä huolimatta, että tavoitteena on lisätä tarjontaa. Eronen kertoi, että useamman palveluntuottajan hyödyntäminen voi olla mahdollista esimerkiksi päiväaikaisen toiminnan kokonaisuuden suunnittelussa. Palveluntuottajilla tulee olemaan velvoite systemaattiseen laadunvalvontaan, jossa hyödynnetään ristiinauditointia hyvien käytänteiden levittämiseksi eri toimintaympäristöihin.

Korkeat peruslaatuvaatimukset

Eronen kertoi kilpailutuksen peruslaatuvaatimusten olevan määritelty erityisen korkealle suhteessa aiemmin toteutettuihin kilpailutuksiin. Hän korosti asiakkaan itsemääräämisen ja osallisuuden merkitystä omien palveluiden suunnittelussa. Palvelukuvauksissa on vuorovaikutus ja kommunikaatio nostettu vahvasti esille. Myös runsaasti tukea tarvitsevien ihmisten oman äänen esille tuominen ja henkilökunnan kommunikaatiosaaminen kuuluu palvelukuvausten peruslaatuvaatimuksiin.

Peruslaatuvaatimusten täyttymisen todentamiseksi pyydetään palveluntuottajilta erilaisia dokumentteja, kuten yksilöllisen suunnitelman laatimisen prosessikuvaus sekä tieto henkilöstön koulutuksista. Joistakin tekijöistä, kuten tietyistä lisäkoulutuksia esimerkiksi kommunikaatioon liittyen palveluntuottaja voi saada kilpailutuksessa lisäpisteitä. Usea keskustelija toi perustellusti esille huolensa kilpailutukselle suunnitellusta hinnan (80%) ja laadun (20%) painoarvosta. Hinnan ollessa määräävä tekijä, korostuu riittävän korkealle asetettujen peruslaatuvaatimusten merkitys entisestään.

YK:n vammaisoikeuksien sopimuksen velvoitteet

Yleisön suurin huolenaihe oli olemassa olevien palveluiden pysyvyys jatkossa. Keskusteluun nousi myös ikääntyvän kehitysvammaisen edunvalvonta tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole lähiomaisia tai kommunikaatiotaitoja. Keskustelussa esitettiin kysymyksiä siitä, miten YK:n yleissopimus toteutuu tulevaisuudessa Helsingissä.

YK:n yleissopimus 1. artikla:

Tämän yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista.

Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kehitysvammaisen ihmisen oikeus valita asuinpaikkansa nousi esille myös kilpailutuksen maantieteellisen rajauksen kohdalla. Osallistujien toive oli, että asumisyksiköt sijaitsisivat Helsingissä. Helsinki toivoo kuitenkin laajemman rajauksen lisäävän valinnan mahdollisuuksia tulevaisuudessa

Fb-ryhmässä on viime viikkoina käyty kiivastakin keskustelua kehitysvammaisten ihmisten osallistamisesta kilpailutuksen valmisteluun. Eronen kertoi, että kaupunki teki alkukartoituksen, jossa hyödynnettiin palvelumuotoilua ja tietoa dokumentoitiin usealla tavalla.  Kaupunki pyysi syksyllä palveluntuottajien seminaarissa toimijoita keräämään tietoa kilpailutuksen suunnittelun tueksi palvelunkäyttäjiltä, mutta pyyntöön eivät olleet palveluntuottajat reagoineet.  Paikalla olleet palveluntuottajien edustajat toivat toisaalta esille huolensa siitä, onko seminaarissa kartoitetut uhkat ja mahdollisuudet huomioitu lopullisissa palvelunkuvauksissa.

Syksyn aikana kilpailutuksesta on keskusteltu Helsingin edustajan läsnä ollessa seitsemässä palveluntuottajien järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Palvelumuotoiluun on osallistunut myös raati, jonka kokoamiseen eivät paikalliset toimijat ole osallistuneet.

Eväitä tulevaan

Kaupunki suhtautuu vakavasti viestiin, jonka mukaan kaupungin vammaispalveluiden ja asiakkaiden välinen luottamus ei toimi. Eronen kertoi olevansa asiasta pahoillaan. Aiemmin mediassa ja keskusteluissa esille tuoduista lupaustulkinnoista esimerkiksi vanhojen palveluntuottajien jättämisestä kilpailutuksen ulkopuolelle keskusteltiin. Oletettavasti asiasta jäi kahdenlaista mielikuvaa (kirjoittajan huomio), mutta kilpailutus tulee toteutuessaan koskemaan kaikkia palveluntuottajia.

Paikalla olleet lautakunnan jäsenet osoittivat huolestuneisuutensa tilanteesta ja Mari Rantanen  toi esille, että kilpailutuksen valmistelussa olisi ollut hyvä teettää järjestöille lausuntokierros. Toisaalta pari kommenttia yleisöstä koskivat sitä, että järjestöjen asiantuntijuuden hyödyntäminen kilpailutuksen valmistelussa ei ole sama asia, kuin kehitysvammaisten oman ja heidän omaistensa asiantuntijuuden hyödyntäminen. Keskustelussa esitettiin myös kilpailutuksen palauttamista uudelleen valmisteluun tai prosessin lykkäämistä kokonaan siihen asti, että Ei myytävänä -kansalaisaloitteen edellyttämä käsittely eduskunnassa on ohi.

Päätös Helsingin vammaispalveluiden kilpailuttamisesta on päätös, jossa ei saa unohtaa kuntapäättäjien poliittista vastuuta. Saku Etholén kehoitti olemaan suoraan päättäjiin yhteydessä ja totesi, että esille tuotu huoli isommassa mittakaavassa on ymmärrettävää.

Vaikka palveluiden jatkuvuus tutussa asuinympäristössä tuttujen ihmisten kanssa mahdollistuisi suorahankinnan kautta, on vaarana että pienet palveluntuottajat joutuvat taloudellisten haasteiden takia ennen pitkää myymään toimintansa isommille toimijoille. Palveluntuottajan vaihtuessa palvelun laatu saattaa heiketä ja toiminta voi muuttua niin, että sillä on merkittäviä vaikutuksia asukkaan elämään.

Kehitysvammatuki 57 ry kiittää kaikkia paikalla olleita osapuolia monipuolisesta ja asiasisältöisestä keskustelusta.

 

Nina Korventaival

nina.korventaival@kvtuki57.fi, 040 835 3763