Kaveritarinoita

Ilon kautta


Herkuttelua, leffoja, kävelyretkiä, shoppailua, lasilliset terassilla, konsertteja, pitkiä juttutuokioita puhelimessa. Näistä on meidän kaveruutemme tehty. Välillä kuljemme kaksin, välillä keharikaveriporukoissa, välillä siskoni liittyy seuraan.
Puhumme työstä, Sadun poikaystävästä, perheistä, kissoista ja koirista, kauneudenhoidosta, liikunnasta. Joskus pohdimme maailman menoa vakavastikin, mutta yritämme ottaa asiat ilon kautta.

Tärkeä juttu on ottaa selfie lähes joka kerta, kun tapaamme. Satu haluaa, että kuva postataaan heti Facebookiin. Ennen kotiin lähtöä on muistettava katsoa, kuka on kuvasta tykännyt ja mitä kommentteja on tullut.

Työni vuoksi tapaamme säännöllisen epäsäännöllisesti. Joskus tulee pitkiäkin taukoja tapaamisiin, mutta soittelemme kuitenkin puolin ja toisin. Omatuntoa joskus kolkuttaa, kun Satu puhelun päätteeksi toteaa, että oli kiva kuulla sun naurua. Tai kun kysyn, että nähdäänkö ensi viikolla, ja vastaus on, että olishan se ihan hyvä.

Tämä on kaveruutta parhaimmillaan.

Nina ja Satu