Vapaus

Sairaslomallakin hän oli, mutta silti työnantaja toivotti hänet tervetulleeksi töihin, kun kotiolot alkoivat pitkästyttämään. Toisaalta arki yksijalkaisena oli hieman haastavaa, joten ystäväni siirtyi vanhempiensa luokse asumaan. Ajattelen, että ystäväni sai tilanteeseen apua ja tukea monelta taholta, samalla säilyttäen oikeutensa päättää asioistaan itse ja elää oman näköistä elämää. Olisiko tämä toteutunut, jos ystävälläni olisi ollut kehitysvammasta johtuvaa tuen tarvetta ja hän olisi asunut asumisyksikössä?

Kehitysvammaisen ihmisisen oikeuteen hallita omaa elämäänsä vaikuttaa hänen kyvykkyytensä toimia itsenäisesti ja mahdollisuutensa tuoda esiin toiveensa. Sosiaalipalveluita käytettäessä kehitysvammaisen ihmisen oikeus päättää asioistaan kilpailee usein henkilöstön hoidon ja huolenpidon velvollisuuksien kanssa. Viimesijaisesti myös vastuu turvallisuudesta on henkilöstöllä. Koska kehitysvammaisen ihmisen vapauteen ja oikeuksiin liittyvät toisten ihmisten vastuut ja velvollisuudet, ei perusoikeuksien toteutuminen olekaan aina aivan selvää.

Otetaan esimerkiksi perusoikeutemme liikkua vapaasti. Kehitysvammalaissa on mainittu rajoitustoimenpiteitä, joilla tätä vapautta voidaan joissakin palveluissa rajoittaa. Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää, mikäli ihmisen itsemääräämiskyky on arvioitu ja sen jälkeen asiasta on tehty erillinen päätös. Jos palvelua käyttävä kehitysvammainen ihminen haluaa itsenäisesti ulkoilemaan, olisi hänen saatava näin toimia, ellei tätä rajoittavaa päätöstä ole tehty. Henkilöstö on kuitenkin edelleen vastuussa siitä, että myös ihmisen oikeus turvallisuuteen ja riittävä hoito sekä huolenpito toteutuvat. Niinpä ulos lähtemisestä saattaakin muodostua ongelma.

Positiivisessa riskienarvioinnissa itsemääräämistä arvioidaan suhteessa turvallisuuteen ja terveyteen. Ne ovat valtavan isoja asioita. Itsemääräämiskyvyn arviointi tukee henkilöstöä positiivisten riskiarviointien tekemisessä. On hyvä huomata, että näiden kolmen asian, itsemääräämisen, turvallisuuden ja terveyden, tulee olla tasapainoisessa suhteessa. Esimerkiksi itsenäisen liikkumisen ei tarvitse eikä se voi olla täysin turvallista. Meille kaikilla sattuu ja tapahtuu. Mutta millaisilla teoilla, harjoittelulla, tuella ja apuvälineillä ihminen voisi liikkua itsenäisesti niin, että se olisi mahdollisimman turvallista?

Keskustelu itsemääräämisoikeudesta ja sen rajoittamisesta on tärkeää. Arkea on hyvä pohtia myös laajemmin itsenäisyyden näkökulmasta. Mahdollisuus oman elämän hallintaan lisää hyvinvointia. Hyvinvointi tuo turvallisuutta. Etsiessämme ratkaisua terveyden ja turvallisuuden haasteisiin, voisiko joskus vastauksena olla vapaus?

Haksulan toimijataloa voit seurata Facebookissa. Linkki avautuu toiselle netttisivulle: Haksulan toimijatalon Facebook-sivu

Kirjoitus on julkaistu alunperin jäsentiedotteessa 4/2022