Vipinän treenikassi päivittyi nettisivuille

Vipinän treenikassin oppaiden kansikuvat
Blogi -

Vipinä -hankkeen materiaalipankki päivittyi Kehitysvammatuki 57:n nettisivuille. Materiaalipankista rakennettiin Vipinän treenikassi, joka pakattiin käyttäytymismuutosta tukevaan muotoon ja josta kotiyhteisön ohjaajan on helppo kaivaa tarvittavat treenikamat jokaista toimintatuokiota varten. Treenikassissa on Yhteisöihin säpinää -opas viiden toimintatuokion toteuttamiseen, Puntteihin vipinää- opas kotiyhteisön liikuntaideoista ja Vipinäpeli -opas, jonka avulla on mahdollista suunnitella haastekuukaudesta peli. Oppaiden lisäksi treenikassissa on toimintatuokioihin tulostettavia kuvia ja hankkeen aikana tuotetut Treenaakotona.com -jumppavideot. Nyt, kun eletään hankkee loppu- ja jatkokautta, on aika palauttaa mieleen, miksi kehittämistyö oli tarpeellista.

Treenikassin pakkaamiseen oli monta syytä

Miksi Vipinän treenikassi pitäisi ottaa käyttöön jokaisessa kotiyhteisössä? Tutkimuksien mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista on ylipainoisia ja vain harva suomalainen liikkuu liikuntasuosituksen mukaisen minimimäärän verran. Kehitysvammaiset ihmiset liikkuvat vielä valtaväestöäkin vähemmän ja heillä on myös enemmän ylipainoa. Liikkuminen olisi kuitenkin erityisen tärkeää, sillä kehitysvammaisilla ihmisillä esiintyy valtaväestöä enemmän terveysongelmia, joita aktiivinen liikunta voisi ehkäistä.

Vipinä-hankkeen tarvekartoituksessa vuonna 2016 Tiina, Severiina ja Emmi selvittivät liikkumisen ja liikkumattomuuden syitä tarkemmin. Selvitystä varten haastateltiin seitsemää asumisyksikön työntekijää ja viittä asukasta. Lisäksi kuusi asukasta täytti liikuntapäiväkirjaa viikon ajan. Keväällä 2018, kun hanke oli jo alkanut, Mari ja Jan kartuttivat ymmärrystä haastattelemalla kymmentä asukasta ja viittä työntekijää Kehitysvammatuki 57 ry:n omissa kotiyhteisöissä, joissa Vipinä-toimintaa pilotoitiin. Kyselemistä jatkettiin ja palautetta kerättiin myös hankkeeseen ilmoittautuneista kotiyhteisöistä, kun Annu tuli Marin tilalle Janin työpariksi vuonna 2019.

Haastatteluissa selvisi, että asukkaat liikkuvat paikasta toiseen useimmiten julkisilla liikennevälineillä tai taksilla ja että kävelylenkkejä oli ryhmäkotien arjessa melko vähän. Osa haastatelluista kertoi kävelevänsä omaehtoisesti lähiympäristössä tai kulkevansa esimerkiksi työmatkat kävellen, mutta toisilla kävelyn määrä jäi vähäiseksi. Kaikki haastatellut asukkaat saivat kuitenkin hyötyliikuntaa mm. tekemällä viikkosiivouksen. Liikuntapäiväkirjojen mukaan yleisin liikkumisen muoto oli arjessa tapahtuva liikunta, kuten portaiden kävely sekä työ- ja kauppamatkojen taittaminen kävellen. Ohjaajien mukaan tosin joillakin tärkein motivaatio lähteä kauppareissulle saattoi olla herkkujen ostaminen.

Kehitysvammainen ihminen tarvitsee liikkumiseensa ohjaajan tukea

Vipinä-hankkeen aikana kävi useaan otteeseen selväksi, että kehitysvammainen ihminen tarvitsee liikkumiseensa ja liikunnalliseen aktiivisuuteensa ohjaajan tukea ja kannustusta. Ne kotiyhteisöt, joissa ohjaajat liikkuivat itse tai suhtautuivat liikkumiseen myönteisesti, olivat valmiita tukemaan myös asukkaita liikkumaan. Liikuntaan ohjaaminen voi olla vaikeaa, sillä asukkailta ei välttämättä tule spontaaneja toiveita ja he innostuvat vain vaivoin liikkumaan oman ohjaajan aloitteesta, vaikka ulkopuolinen liikunnanohjaaja saisikin porukan liikkumaan. Hikeentyminen ja hengästyminen eivät useinkaan ole kehitysvammaisen ihmisen toiveissa ykkösenä.

Hankkeessa tehtyjen kyselyjen mukaan itsemääräämisoikeuden ja työntekijöiden vastuun välinen ristiriita kuormittaa työpäiviä ja liikkumiseen houkuttelu voi kiristää asiakassuhteita. Erilaisia yksittäisiä menetelmiä itse liikuntahetkiin ja aktiivisuuteen on kyllä olemassa, mutta ongelmana on niiden saaminen osaksi arjen toimintaa. Eräs vastaajista korosti kuitenkin ohjaajien luovuuden merkitystä ja vastuuta keksiä erilaista toimintaa. Liikuntaan ja hyviin elämänvalintoihin ohjaaminen on keskeinen osa työtä. Tätä näkökulmaa tähdennetään Vipinä-hankkeen jatkossa keväällä 2021, kun Maija kouluttaa pääkaupunkiseudun lähihoitajaopiskelijoita Vipinä-materiaalin käyttäjiksi.

Vipinän treenikassissa liikkumisen lisäämistä lähestytään käyttäytymisen muutosprosessin näkökulmasta. Liikkumiseen liittyy tunteita ja jokaisella on oma ainutlaatuinen suhde siihen. Treenikassin toimintatuokioissa edetään liikkumistottumusten arvioinnista henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman tekemiseen. Prosessi kestää noin kaksi kuukautta, minä aikana tavoitteena on liikkua monipuolisesti. Liikkumista seurataan hankkeessa kehitetyn kuukauden kestävän Vipinäpelin avulla.

Suositusten mukainen määrä liikuntaa ei ole helppo tavoite. Jokainen aikuinen ihminen päättää liikkumisestaan viime kädessä itse ja tarvittavan tuen saatavuus vaihtelee. Vähän liikkuvien ihmisten kohdalla pienetkin liikunnan lisäykset ovat merkityksellisiä terveyden kannalta!

Vipinän treenikassiin pääset tästä linkistä

Teksti Maija Rimpiläinen, hankepäällikkö