Kohtaamisia poikkeusajassa

Nainen nojaa puuhun metsässä.
Blogi -

Vapaaehtoiset toimivat yhdistyksessämme moninaisissa tehtävissä. Poikkeusaika ja koronapandemian tuomat rajoitukset ovat muokanneet toimintaa verkkopainotteiseksi. Koska vapaaehtoiset toimivat mukana ihmisten arjessa, ovat he menneen vuoden aikana kohdanneet myös ihmisten turhautumista ja tarvetta purkaa tuntoja poikkeuksellisesta ajasta. Pinnalle on noussut myös kysymyksiä siitä, mikä vapaaehtoisuuden merkitys on tällaisena aikana, kun ei ihmisiä voi kohdata kasvokkain ja yhteiset tapahtumat aktiviteetteineen ovat toistaiseksi tauolla.

Henrietta Grönlund on uskontososiologi ja kaupunkiteologian professori, jonka erikoisaloina ovat kansalaistoiminta ja hyvinvointi. Hän on tutkinut vapaaehtoistoimintaa kahden vuosikymmenen ajan sekä Suomessa että kansainvälisesti. Lahden Diakonialaitoksen järjestämässä Vapaaehtoisuus – Polku osallisuuteen -webinaarissa Grönlund nosti esiin kiinnostavia seikkoja vapaaehtoisuuden ja vapaaehtoisen roolista sille tuen saajalle, jonka hyväksi vapaaehtoinen toimii: vapaaehtoiselta saadun tuen merkitys poikkeaa kaikilta muilta saadusta tuesta.

Erityiset vaikutukset syntyvät vapaaehtoisen omaan tahtoon perustuvista teoista ja vapaudesta valita. Vapaaehtoisen ja hänen kohtaamansa henkilön suhde on tasa-arvoinen, verrattuna esimerkiksi ammattilaisen ja asiakkaan välisiin rooleihin. Toimimisen taustalla ei ole velvollisuutta, vaan vapaaehtoisen oma tahto kohdata, kuulla ja tukea – josta syntyy jaettu ihmisyys.

Vapaaehtoisuus täydentää ammattiapua ja kasvattaa tukiverkostoa, sillä avun saajan ei tarvitse kantaa huolta vapaaehtoisen kuormittumisesta kuten vaikkapa läheisensä kohdalla, vaan kipeitäkin asioita voi halutessaan jakaa. Positiivisina vaikutuksina vapaaehtoisen avun saajalle Grönlund mainitsee sekä mielialan parantumisen että toimijuuden, osallisuuden ja itsetunnon vahvistumisen.

Valtiotieteen tohtori Pauli Juuti on kirjoittanut pandemiaolojen vaikutuksista, jotka voivat aiheuttaa kielteisiä ja haastavia tunteita; huolta ja ahdistusta. Hänen mukaansa tunteisiin on kuitenkin mahdollista vaikuttaa ja omia ajattelutapoja kehittää. Juuti muistuttaa, että myös pandemiaoloissa sosiaalisia suhteita voi rakentaa ja uudistaa. Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsee voimaa antavien ystävyyssuhteiden rakentamisen, kuuntelutaidon kehittämisen sekä luotettavan ja hyväksyvän mentorin seuran, jonka kanssa voi jakaa tuntojaan.

Myös pandemiaoloissa sosiaalisia suhteita voi rakentaa ja uudistaa.

Kaikkien edellä mainittujen Juutin esimerkkien voin kertoa toteutuvan vapaaehtoistoiminnan parissa. Työssäni vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina kuulen kokemuksia vapaaehtoistoiminnan merkityksestä ja arvosta. Saan olla jakamassa riemua, todistaa kasvutarinoita ja mielestäni juuri arkisissa tarinoissa usein korostuvat ne useat merkitykset, vapaaehtoisuuden arvo ja laaja vaikutus, joita hyvillä teoilla on niin tekijälle kuin vastaanottajalle.

Vaikka vapaaehtoistoimintaa voidaan tietyiltä osin mitata myös rahalla, säästöinä tai ennaltaehkäisevän työn arvona, on sen yhteiskunnallinen arvo silti timantti kaiken keskellä. Perustarpeemme yhteisöllisyydestä, myötätunnosta, avun antamisesta ja saamisesta toiselta ihmiseltä ei katoa poikkeusaikanakaan. Vapaaehtoinen, kiitos että olet. Tässä hetkessä tukesi on tärkeä, sinä riität.

 

Jenna Luoto

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori

 

Lähteet:

Vapaaehtoisuus – Polku osallisuuteen webinaari 25.3.2021. Järjestäjänä Lahden Diakonialaitos. Henrietta Grönlundin luento Vapaaehtoistoiminnan erityisrooli yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajana.

Juuti, Pauli; Poista paha olo, Basam Books.(2020).