Tiedote koskien vaatimusta yksityisten pukutilojen rakentamisesta
- Uutiset
- Lausunnot ja kannanotot
- Julkaistu:
Kaupunki antoi vastauksen vaatimukseen 2.9.2021. Yhdenvertaisuusvaltuutettu antoi oman näkemyksensä asiaan 27.9.2021. Vastauksessa tuotiin esille riittäväksi katsotut perusteet pukutilojen puuttumiselle useissa uimahalleissa Helsingissä. Perusteina esitettiin rakennussuojelumääräyksiä osassa kohteissa.
”Vaatimus yksityisten pukutilojen rakentamisesta Helsingin kaupungin liikuntatiloihin” toimitettiin 18.8.2021 Helsingin kaupungin kulttuuri ja vapaa-ajan toimialajohdolle, Helsingin kaupungin liikuntajaostolle, Helsingin kaupungin liikuntapalveluille ja tiedoksi Helsingin vammaisneuvostolle, Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunnalle, yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja tasa-arvovaltuutetulle.
Kaupunki antoi vastauksen vaatimukseen 2.9.2021. Yhdenvertaisuusvaltuutettu antoi oman näkemyksensä asiaan 27.9.2021. Vastauksessa tuotiin esille riittäväksi katsotut perusteet pukutilojen puuttumiselle useissa uimahalleissa Helsingissä. Perusteina esitettiin rakennussuojelumääräyksiä osassa kohteissa.
Tästä huolimatta yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että yhdenvertaisuuslain 5 §:n mukaisen yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden sekä 15 §:n mukaisen kohtuullisten mukautusten järjestämisvelvollisuuden perusteella Helsingin kaupunki voisi olla velvollinen järjestämään muunlaisen kohtuulliseksi katsottavan mukautuksen silloinkin, kun yksityisiä tiloja ei ole saatavilla.
Tällaisena mukautuksena voi kyseeseen tulla samaa sukupuolta olevan avustajan järjestäminen ja kustantaminen vammaiselle henkilölle peseytymis- ja pukeutumistilojen käytön ajaksi. Yhdenvertaisuusvaltuutetun suosituksen mukaan Helsingin kaupungin tulisi pyydettäessä toteuttaa tarvittava mukautus.
Mukautuksena voidaan pitää myös yleistä joustavuutta tilojen käytössä. Tämä voisi tulla toteen esimerkiksi maauimaloiden ja uimahallien muiden tilojen sekä erillisten wc-tilojen käyttömahdollisuutena esimerkiksi silloin, kun avustaja on eri sukupuolta.
Kaupunki pyrkii rakentamaan yksityisiä peseytymis- ja pukeutumistiloja siinä määrin kuin se on mahdollista. Tukea ja apua tarvitsevien uimahallikävijöiden arjessa tämä näkyy vasta myöhemmin ja siksi kehotammekin vammaisia henkilöitä ja heidän läheisiään pyytämään kaupungilta näitä kohtuullisia mukautuksia aktiivisesti.
Mikäli pyydetyistä mukautuksista kieltäydytään, tällaiset tilanteet tulee saattaa yksittäisinä syrjintätapauksina yhdenvertaisuusvaltuutetun arvioitavaksi.
Lisätietoja Katja Riikonen (katja.riikonen@kvtuki57.fi) p. 044 741 6259
Kaupungin vaatimukseen antama lausunto kokonaisuudessaan tässä:
Helsingin kaupunki
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Liikuntapalvelukokonaisuus
VASTAUS KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N VAATIMUKSEEN YKSITYISTEN PUKUTILOJEN RAKENTAMISEKSI HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKUNTATILOIHIN
Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on vastaanottanut vaatimuksen yksityisten pukutilojen rakentamisesta Helsingin kaupungin liikuntatiloihin Kehitysvammatuki 57 ry:ltä.
Vaatimus on saapunut 18.8.2021 ja sen on allekirjoittanut yhdistyksen perheiden tuen päällikkö Katja Riikonen.
Helsingin kaupunki antaa vaatimukseen liittyen seuraavan lausunnon:
Helsingin kaupunki pyrkii kaikessa toiminnassaan vahvistamaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Molempien arvojen toteutumisen edistämiseksi kaupunki on laatinut erilliset
toimintasuunnitelmat [huom. linkit vievät uudelle sivulle] (YV Suomi.pdf (hel.fi) & (hel.fi)
Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan kuuluvaa liikuntapalvelukokonaisuutta velvoittaa toiminnassaan yllä mainittujen toimintasuunnitelmien ohella liikuntalaki (390/2015).
Laki edellyttää palveluntarjoajan pitämään ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaiken toimintansa lähtökohtana.
Liikuntapaikkarakentamisen osalta lain ja toimintasuunnitelmien hengen toteuttaminen on viime vuosina tarkoittanut esimerkiksi esteettömyyden ja sukupuolineutraaliuuden edistämisestä liikuntapalvelukokonaisuuden hallinnoimissa tiloissa. Konkreettisesti toimenpiteet ilmenevät muun muassa Itäkeskuksen ja Pirkkolan uimahalleihin rakennettujen yksityisten sosiaali- ja
intimiitilojen muodossa. Näiden ohella kiinteistöihin on asennettu yksityisyyttä lisääviä näköesteitä kiinteistöjen tarjoamien mahdollisuuksien mukaan.
Konkreettisten muutostöiden ohella liikuntapalvelukokonaisuus teetti loppuvuodesta 2020 erillisen selvitysten liikuntapaikkojensa sosiaali- ja intiimitilojen yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Selvitystyössä otetaan muun muassa kantaa siihen, miten erityisryhmien on mahdollista käyttää nykyisten liikuntapaikkojen sosiaali- ja intiimitiloja sekä siihen, miten erityisryhmien tarpeet yksityisyyteen liittyen voitaisiin tulevaisuudessa ottaa paremmin huomioon.
Selvityksen mukaan kaupungin liikuntapaikkojen yhdenvertaisuutta voidaan vielä parantaa. Yhtenä toimenpiteenä suositeltiin esimerkiksi wc-tilojen muuttamista sukupuolineutraaleiksi kohteissa, joissa kiinteistöjen rakenne on siihen soveltuva. Tämän työn liikuntapalvelukokonaisuus on
käynnistynyt keväällä 2021.
Selvityksessä todetaan myös, että erityisiä haasteita liikuntapalvelukokonaisuudella yhdenvertaisuuden edistämiseksi aiheuttavat useiden liikuntapaikkojen ikä sekä suojelumääräykset. Esimerkiksi Kumpulan tai Uimastadionin maauimalan kaltaisten
olympiarakennusten osalta erityisryhmien mahdollisuudet tarvittavaan yksityisyyteen ovat rajoitetut, mutta tilanteen muuttaminen on kuitenkin vaikeaa.
Olympiarakennukset kuuluvat Museoviraston ylläpitämän valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) -listalle. Listalla olevien rakennusten muutostöihin tarvitaan Museoviraston lupa, minkä saamista rajoittaa rakennusperinnön suojelulaki (498/2010). Kumpulan maauimalan edellisen perusparannuksen yhdessä vuosina 2004–2005 sukupuolineutraalien pukeutumis- ja peseytymistilojen rakentaminen estyi juuri suojelumääräysten vuoksi. Uimastadionilla yhdenvertaisuutta on kuitenkin pystytty edistämään avaamalla kiinteistön ryhmäpukukoppeja asiakkaiden käyttöön.
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen ohella liikuntapalvelukokonaisuus pyrkii tarjoamaan miellyttävän uintikokemuksen mahdollisimman monelle palveluidensa asiakkaalle. Merkittävä osa onnistumasta on kokemus turvallisista sosiaali- ja intiimitiloista. Tätä liikuntapalvelukokonaisuus pyrkii edistämään binäärisillä sekä mahdollisuuksien mukaan tarjotuilla yksityisillä sosiaali- ja intiimitiloilla. Kokemukseen ja asiakaspalautteisiin perustuen suurin osa liikuntapalvelukokonaisuuden asiakkaista suosii binäärisiä sosiaali- ja intiimitiloja, jos yksityisiä pukutiloja ei ole saatavilla.
Edellä mainitun pohjalta liikuntapalvelukokonaisuus on päätynyt opastamaan avustajan kanssa liikkuvia asiakkaitaan esimerkiksi erityisuimakortti-ohjeessa seuraavasti: ”Avustajan tulee olla mukana uimahallissa aina erityisuimakorttia käytettäessä sekä avustaa uimahallitiloissa tarpeen vaatimalla tavalla. Kouluikäisillä ja sitä vanhemmilla avustajan tulee olla samaa sukupuolta kuin kortinhaltija. Avustaja saa uimahallin kassalta kertakäyntiin oikeuttavan kulkuoikeuden.”[1]
Lähtökohtaisesti Helsingin kaupunki ja liikuntapalvelukokonaisuus pyrkivät edistämään ihmisten yhdenvertaisuutta kaikilla mahdollisilla tavoilla. Muutamien uimapaikkojen kohdalla on
valitettavaa, että erityisryhmien mahdollisuudet tarvittavaan yksityisyyteen ovat ainakin tällä hetkellä rajoitetut ja niiden muuttaminen on haasteellista. Helsingin kaupunki pystyy kuitenkin
tarjoamaan tarvittavia yksityisiä sosiaali- ja intiimitiloja useissa muissa kaupungin uimahalleissa. Edellä esitettyjen perusteluiden pohjalta Helsingin kaupunki katsoo, että sen toiminta on ollut
yhdenvertaisuuslain mukaista.
Liikuntapalvelukokonaisuuden tavoitteena on laajentaa tulevaisuudessa asiakkaiden käytettävissä olevien yksityisten tilojen määrää hallinnoimissaan kiinteistöissä. Toimenpiteiden aikataulun
tarkka määrittäminen ei ole tällä hetkellä mahdollista, sillä ne ovat riippuvaisia kaupunginvaltuuston liikuntapalvelukokonaisuudelle tulevina vuosina osoittamien investointimäärärahojen kokoluokasta. Liikuntapalvelukokonaisuus on aloittanut kotisivujensa kehitystyön alkuvuodesta 2021. Projektin
tarkoituksena on selkeyttää sivustoja ja auttaa kuntalaisia löytämään entistä paremmin tietoa esimerkiksi liikuntapaikkojen sukupuolineutraaleista intiimitiloista. Alustavien suunnitelmien
mukaan uudistetut sivustot avataan ja otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2021–2022 aikana.
[1] Erityisuimakortti, [huom. linkki vie uudelle sivulle]: Erityisuimakortti – Liikunta (hel.fi)
Ystävällisin terveisin,
Tarja Loikkanen
liikuntajohtaja/sportchef/Sports Director
liikunta, kulttuuri ja vapaa-aika/idrott, kultur och fritid/Sport, Culture and Leisure
Helsingin kaupunki/Helsingfors stad/City of Helsinki
+358 9 310 87720
tarja.loikkanen (a) hel.fi
twitter: @TarjaLoikkanen
PL 25400, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI / PB 25400, 00099 HELSINGFORS STAD / PO BOX 25400, FI-00099 CITY OF HELSINKI