Saavutettavuusloikka sai vauhtia yhteiskehittämisen matkalla

Kipinä Saavutettavuusloikkaan syntyi tarpeesta

Kesällä 2024 Varsinais-Suomen hyvinvointialueen asiantuntijat tunnistivat tarpeen kehittää verkkopalveluidensa saavutettavuutta. Aluehallintoviraston saavutettavuusvalvonnan tiedote toi esiin puutteita hyvinvointialueiden digipalveluissa. Samalla Varsinais-Suomen hyvinvointialue valittiin valtion järjestämään Ekosysteemikouluun. Se mahdollisti rakenteen verkkopalveluiden saavutettavuuden yhteiskehittämiselle.

Verkkopalvelujen on oltava helppokäyttöisiä ja ymmärrettäviä kaikille. Tämä edellyttää erilaisten tarpeiden huomioimista sekä kykyä rakentaa sellaisia palveluita, joissa asiointi on sujuvaa mahdollisimman itsenäisesti. Lisäksi lainsäädäntö velvoittaa julkista hallintoa varmistamaan verkkopalveluiden ja digitaalisten sisältöjen saavutettavuuden.

Ekosysteemikoulu toi rakenteen ja rohkeuden lähteä liikkeelle

”Ekosysteemikoulu toi rakennetta, rohkeutta ja oivalluksia Varsinais-Suomen hyvinvointialueen saavutettavuustyöhön”, kuvaa Sari Isotalo Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta. Säännölliset tapaamiset, yhdessä ajattelu ja kokeileva kehittäminen loivat pohjan saavutettavuustyölle. ”Moniammatilliset kumppanit toivat merkittävää lisäarvoa myös osaamisen kehittämiseen”, täydentää Kaisa Luostarinen Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta.

Kumppaneina olivat alusta alkaen Kehitysvammatuki 57 ry:n lisäksi Näkövammaisten liitto ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy. Yhteiskehittäminen laajeni myöhemmin, kun mukaan liittyivät Aalto-yliopisto, Erilaisten oppijoiden liitto ja Vanhustyön keskusliitto.

Kokemuksia Saavutettavuusloikasta

”Kevään 2025 perehdytykset käynnistivät kasvuni saavutettavuuden avainhenkilöksi. Tavoitteenani oli ymmärtää saavutettavuusvaatimukset ja tukea työyhteisöäni niiden omaksumisessa. Seuraavaksi opastan työyhteisöäni saavutettavien dokumenttien laatimisessa”, kertoo Mia Siutla Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Ikääntyneiden palveluista.

Näkövammaisten liiton Terhi Mannisen mukaan yhteistyö on ollut tärkeää ja korostaa, että Ekosysteemikoulun järjestelmällinen toimintatapa on tuonut selkeyttä kehittämiseen. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen rooli vaikuttavana pilotointikohteena on ollut merkittävä. ”Saavutettavuusloikka on tärkeä edistysaskel, jossa vammaisjärjestöjen asiantuntemus tukee palveluiden yhdenvertaista suunnittelua. Seuraavaksi toimintamallia on olennaista laajentaa muillekin hyvinvointialueille ja myöhemmin muillekin sektoreille, jotta yhdenvertainen palvelukokemus vahvistuu valtakunnallisesti”, Manninen suunnittelee.

Kehitysvammatuki 57 ry:n Heikki Oksanen ja Satu Timperi painottavat kognitiivisen saavutettavuuden merkitystä sekä Selkeästi meille.fi -sivustolle kootun kokemustiedon hyötyä. ”Saavutettavat digitaaliset palvelut tukevat sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen asukkaiden asiointia eri elämäntilanteissa että ammattilaisten työtä”, Oksanen ja Timperi summaavat.

Vanhustyön keskusliiton Viivi Korpela korostaa, että digitalisaation edetessä saavutettavuudesta tulee keskeinen yhdenvertaisuuskysymys. ”Monet ikääntyneet kokevat digitaaliset palvelut vaikeasti hahmotettaviksi ja kuormittaviksi. Kun saavutettavuus huomioidaan palveluiden suunnittelussa alusta lähtien, se tukee itsenäistä asiointia ja vahvistaa luottamusta digipalveluihin. Saavutettavuusloikka on tässä mielessä tervetullut ja konkreettinen askel kohti yhdenvertaisempia palveluja ja ajattelua”, Korpela toteaa.

Erilaisten oppijoiden liitto pitää Saavutettavuusloikkaa merkittävänä ja uraauurtavana avauksena käyttäjälähtöisessä palveluiden kehittämisessä. Riikka Marttinen nostaa esiin erityisesti erilaisen oppijan näkökulman.

“Digitaalinen saavutettavuus ei koske vain asiakkaita, vaan myös ammattilaisia. Arviolta noin 20 prosentilla on jonkinlaisia oppimisen vaikeuksia. Kun palveluita ja sisältöjä selkeytetään, palvelu paranee, työn kuormitus kevenee ja häiriökysyntä vähenee. Varsinais-Suomen hyvinvointialue on tehnyt vaikuttavaa työtä saavutettavuuden kehittämisessä sekä tiedon ja ymmärryksen jalkauttamisessa omaan organisaatioonsa”, Marttinen jatkaa.

”On ollut hienoa nähdä, miten tutkittua tietoa voidaan hyödyntää käytännössä. Varsinaisten saavutettavuusauditointien lisäksi digipalveluiden saavutettavuutta kannattaa testata erilaisten käyttäjien kanssa. Mukanaolo on myös opettanut paljon uutta”, kertaa Saija Simola Aalto-yliopistosta Ekosysteemikoulun yhteiskehittämisen antia.

Työ saavutettavuuden eteen ja yhteiskehittäminen jatkuvat

Ekosysteemikoulun päätyttyä saavutettavuustyö jatkuu ”Saavutettavuus hyvinvointialueilla” -ekosysteemissä. Verkosto on ottanut kantaa muun muassa Suomen päivittyvään digikompassiin. Saavutettavuusloikkaa on pilotoitu Varsinais-Suomen hyvinvointialueella yhteistyössä Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n kanssa. Pilotin kokemukset luovat hyvän pohjan toimintamallin laajentamiselle myös muille hyvinvointialueille.

”Tiukassa taloustilanteessakin on tärkeää, ettei ketään suljeta digipalveluiden ulkopuolelle. Digipalvelut on suunniteltava alusta lähtien niin, että ne ovat saavutettavia kaikille. Saavutettavuus on käytettävyyttä, jonka avulla voidaan vähentää digitaalisten palveluiden käytön esteitä”, muistuttaa Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi.

Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy kutsuu hyvinvointialueita syyskuussa 2026 järjestettävään webinaariin. Webinaarin suunnitteluun on osallistunut koko ”Saavutettavuus hyvinvointialueilla” -ekosysteemi. Sen tavoitteena on lisätä osaamista sekä keskustella siitä, miten saavutettavuus voidaan huomioida entistä paremmin hyvinvointialueiden verkkopalveluissa ja sisällöissä.

Yhteiskehittämistä ja lisäresursseja tarvitaan jatkossakin, jotta ekosysteemin visio yhdenvertaisista ja selkeistä digitaalisista sote-palveluista voisi toteutua: digitaaliset sote-palvelut kuuluvat kaikille.

”Vaikka kyseessä oli yhden hyvinvointialueen kehittämiskohde, palveluekosysteemin hyvä hahmotus viittasi alusta alkaen ratkaisun skaalautuvuuteen. Fiksua taloudenpitoa olisi saada ratkaisu levitettyä muillekin hyvinvointialueille”, pohtivat Ekosysteemikoulun vetäjät Liisa Virolainen ja Johanna Kotipelto lopuksi.

Osallistu Digitaaliset sote-palvelut kuuluvat kaikille -webinaariin

Tervetuloa syyskuussa 2026 Digitaaliset sote-palvelut kuuluvat kaikille -webinaariin. Webinaarissa esitellään muun muassa hyvinvointialueiden digipalveluiden saavutettavuuden kehittämistä ja nykytilaa, ikääntyneiden kokemuksia Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluista sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella pilotoitua Saavutettavuusloikkaa. Lisäksi jaetaan käytännön vinkkejä digitaalisten sote-palveluiden suunnitteluun.

Tutustu webinaarin ohjelmaan: Hyvil – Digitaaliset sote-palvelut kuuluvat kaikille -webinaari (linkki avautuu uuteen välilehteen ja vie Hyvil.fi-verkkosivustolle).

Saavutettavuus hyvinvointialueilla -ekosysteemi:

Sari Isotalo, erityisasiantuntija / Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Kaisa Luostarinen, koulutussuunnittelija / Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Harri Falck, digitaalisen viestinnän asiantuntija / Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Eeva Etholen, hankintapäällikkö / Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Odeya Toivanen, viestintäkoordinaattori / Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Marjo Orava, erityisasiantuntija / Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
Terhi Manninen, saavutettavuusasiantuntija / Näkövammaisten liitto
Satu Timperi, asiantuntija / Kehitysvammatuki 57 ry
Heikki Oksanen, viestintäassistentti / Kehitysvammatuki 57 ry
Sari Kujala, vanhempi yliopistonlehtori / Aalto-yliopisto
Saija Simola, väitöskirjatutkija / Aalto-yliopisto
Riikka Marttinen, erityisasiantuntija / Erilaisten oppijoiden liitto
Viivi Korpela, erityisasiantuntija / Vanhustyön keskusliitto

Lue lisää (linkit aukeavat uuteen välilehteen ja vievät toiselle verkkosivulle): 

• Valvontaa toivotaan kohdennettavan arjen sujuvuuden kannalta oleellisiin palveluihin (6.6.2024) | Saavutettavuusvaatimukset
• Hyvil – Saavutettavuuden edistäminen hyvinvointialueilla
• Ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatioon – näin tuet asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja ammattilaisten työtä