Muistelua kaikilla aisteilla

Moniaistinen muistelutyö ilahduttaa, liikuttaa ja lohduttaa.
Se on vuorovaikutusta, jossa ihmiset ja tarinat kohtaavat toisensa.

Valokuva kolmesta miehestä aurinkolasit päässä museossa rantakuvan edessä.

Kuva: Hetkittäin-hanke/Kehitysvammatuki 57 ry.

Moniaistinen muisteluopas on tarkoitettu sinulle, joka haluat tutustua ikääntyneeseen ihmiseen ja saada uusia näkökulmia vuorovaikutukseen hänen kanssaan. Moniaistisessa muistelutyössä hyödynnetään yhtä aikaa eri aisteja muistojen herättämiseen ja muisteluhetken elävöittämiseen. Opas on kehitetty kehitysvammatyöhön, mutta soveltuu muistelutyöhön kaikkien kanssa.

Ikääntyneen kehitysvammaisen käyttäytymisen muutokset tulkitaan usein johtuvan kehitysvammaisuudesta. Muutos voi johtua kehitysvammaisuudesta, mutta myös sairaudesta, psyykkisestä syystä, muistisairaudesta tai muutoksista aistitiedon käsittelyssä. Ikääntymisen myötä aistitoimintojen käsittelyssä ja kehon tuntemuksissa tapahtuu muutoksia. Muutokset saattavat aiheuttaa pelkoja ja ahdistusta kehitysvammaiselle, jolla yleisesti on vaikeuksia ymmärtää asioita.

Tieto aistien toiminnasta ja ikääntymismuutoksista niissä voi auttaa ammattilaista ymmärtämään muuttunutta tilannetta. Moniaistinen muistelu voi auttaa tarkastelemaan ikääntyneen pitkää elämää uusista näkökulmista ja antaa tietoa tämänhetkisistä voimavaroista. Moniaistisen muistelutyön opas on kehitetty Hetkittäin-hankkeessa ja se sisältää seuraavat kokonaisuudet: Moniaistisuus ja ikämuutokset aistitoiminnoissa, Muistelu on vuorovaikutusta, Muistelijaprofiilit ja Ideoita muisteluhetkiin.

Kun olet tutustunut tähän materiaaliin, voit hakea Muisteluosaajan digitaalisen osaamismerkin. Merkkihakemus on sivun lopussa.

Lähteet Arvio, M. & Saari, A-M. 2018. Kehitysvammaisuus ja muistisairaudet (linkki avautuu uuteen välilehteen). https://www.muistiyhdistys.fi/uploads/TOMopas1218www.pdf

Siirry oppaan sisältöihin

Moniaistisuus ja ikämuutokset aisteissa

Valokuva miehestä ja naisesta katsomassa kukkia.

Kuva: Mikko Apell/Kehitysvammatuki 57 ry.

Aistien avulla ihminen saa tietoa itsestään ja on yhteydessä toisiin ihmisiin. Valmius aistia on olemassa jo ennen syntymää. Aistitoiminnan kehittyminen yksittäisestä aistimuksesta tietoiseen aistimiseen vaatii muistia ja harjaantumista. Havainto tai sen tuottama kokemus syntyy, kun kehon ulko- tai sisäpuolinen ärsyke siirtyy aistimuksena aivoihin. Kullekin aistimukselle on varattu aivoissa oma alue, jolla aistimus vastaanotetaan.

Ikääntyneen kehitysvammaisen aistien poikkeava toiminta voi johtua ikääntymisestä tai siitä, että aistinelin on vaurioitunut. Aistinelinten vauriot voivat aiheuttaa myös harha-aistimuksia, jotka saatetaan tulkita psyykkisiksi  harhoiksi. Aistit voivat myös toimia yli- tai aliherkästi, aistimukset voivat sekoittua ja aistikokemukset vaihtua eri tilanteissa ja ympäristöissä. Aistiärsykkeen tulkitseminen voi olla kehitysvamman vuoksi vaikeaa.

Vaikeasti kehitysvammaiset hakeutuvat vain harvoin itsenäisesti monipuolisten aistikokemusten äärelle ja edellä kuvattu aistitiedon käsittelyn erityisyys on tyypillistä. Kehitysvammainen tarvitsee aistityöskentelyyn usein apua; ohjaajan tai läheisen, jonka kanssa toteuttaa moniaistista toimintaa, kuten muistelua.

Lähteet:
Aistien toiminta (linkki avautuu uuteen välilehteen). https://papunet.net/aistien-toiminta/
Kinnunen-Kakko, M. 2015. Mahdollistava lähimmäisyys ja arkeistava aistityö. Rinnekoti-Säätiö.
Porkka, S. 2024. Muistisairaan aistit ja harha-aistimukset. Prinsiippi. https://prinsiippi.fi/blogi

Hajuaistiin ei kiinnitetä yleensä paljoa huomiota. Se on kuitenkin ainutlaatuinen ja vanhin aisti.

Hajuaistimus syntyy, kun hajumolekyyli kulkeutuu nenäontelon hajuepiteeliin ja etenee siitä suoraan hajuhermoa pitkin hajuaivokuoreen. Hajuaistin yhteys tunteisiin ja muistoihin on vahva, sen avulla voidaan herättää jo unohdettuja muistoja. Tutkijoiden mukaan hajuaisti on voimallisin muistojen herättäjä. Muistelussa on tärkeää huomioida, että tuoksut voivat tuoda mieleen sekä hyviä, että huonoja muistoja.

Ihmisen hajuerottelukyky on tarkka: ihminen tunnistaa noin 10 000 erilaista hajua ja hajulähde voi olla hyvin pieni. Hajuhermot uusiutuvat ja hajuaistia pystyy harjoittamaan, sillä aivot oppivat rakentamaan vaurioituneita yhteyksiä uudelleen.

Hajuaisti on elämänlaadun kannalta tärkeä. Muutokset hajuaistissa voivat aiheuttaa jopa mielenterveysongelmia ja voivat olla ensioire mm. Parkinsonin ja Alzheimerin taudeissa. Kyvyttömyys tunnistaa pilaantunutta ruokaa tai savun hajua voi vaarantaa turvallisuuden. Hajuaisti heikkenee iän myötä, mistä voi seurata ruokahaluttomuutta ja sen myötä tahatonta laihtumista. Monipuolisen ruokavalion ylläpitäminen harjoituttaa heikentynyttä hajuaistia, sillä haju- ja makuaistit toimivat yhdessä. Lue aistien yhteisvaikutuksesta lisää kohdassa “Makuaisti ja ikääntymismuutokset.”

Kehitysvammaisilla hajuaisti voi olla yli- tai aliherkkä: yksi saattaa vieroksua hajuja ja toinen etsii tuoksu- ja hajulähteitä jopa epäsopivilla tavoilla. Hajuaistin erityisyydet ja ikääntymismuutokset siinä on tärkeää ottaa huomioon muistelutyössä. Muistelutyössä hajumuistia voi hyödyntää, sillä se voi luoda uudenlaisen yhteyden vanhoihin muistoihin. On hyvä huomioida, että hajumuisti väsyy nopeasti. Tämän vuoksi  tuoksumuistelussa on hyvä pitää taukoja ja rajoittaa tuoksujen määrää.

Tuoksumuisto vei muistelijan leipomoon: ”Tää on niinku kaneli, ei oo. Joku jauhe tää on, en osaa varmaks sannoo. Kaardemumma. Töissä käytettiin kardemummaa. Se on sellasta ruskeeta. Laitettiin kakkuun, pullaan ja piirakkaan. Tykkään.”

Lähteet:
Hajuaisti on ainutlaatuinen ja vanhin aistimme (linkki avautuu uuteen välilehteen).  https://areena.yle.fi/podcastit/1-63155364
Blomgren, K. 2021. Hajuaistin häiriöt. Lääkärikirja Duodecim (linkki avautuu uuteen välilehteen).  https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00936
Lyly, A., Wikstén, J. & Lundberg, M. 2022. Hajuaistin arvoitukset. Duodecim-lehti (linkki avautuu uuteen välilehteen). https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16980.pdf

Ihmisellä on poikkeuksellisen laaja makuaisti. Makuaistin aktivointiin tarvitaan makumolekyylejä. Kielen makureseptoreiden välityksellä maistetaan perusmaut: makea, hapan, karvas, suolainen ja umami. Ruuan makumolekyylit aktivoivat eri makureseptoreja samanaikaisesti ja reseptoreista viestit kulkevat aivojen makualueelle, jossa kokemus mausta syntyy. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan makuaisti ei rajoitu vain suuhun, vaan makureseptorit vaikuttavat kehon toimintaan myös esimerkiksi suolistossa.

Iän myötä makean aistiminen pysyy yleensä entisellään. Koska maku- ja hajuaistit toimivat yhdessä, hajuaistin huonontuessa makea, suolainen, karvas ja hapan yleensä maistetaan, mutta hienostuneemmat ja vivahteikkaammat elämykset laimenevat. Ikääntyessä suun hienomotoriikka ja ruoan tunnistuskyky heikkenevät. Ruoka voi mennä helposti väärään kurkkuun. Makuaistiin vaikuttavat myös lääkkeet, ruoan ja lääkkeiden yhteisvaikutus, suun kuivuus, nielemisvaikeudet, huonot hampaat, hammasproteesit tai kipu suussa.

Ruokailutilanteessa käytetään kaikkia aisteja. Suuri osa mauista on hajua, sillä osa hajuista kiertää suun ja nenänielun kautta hajuepiteelille ja tuntuu makuaistimuksena. Näköaisti kiinnittää huomiota ruuan väriin, muotoon, kokoon ja määrään. Kuuloaisti tarkkaillee ruuasta lähteviä ääniä, kuten poreilua, rapinaa tai rouskutusta. Kuuloaistilla reagoidaan myös keittiön ja ruokailutilan ääniin. Tuntoaistilla koetaan ruuan lämpötila, rakenne ja suutuntuma. Liikeaistin avulla ruoka viedään suuhun.

Ruuan houkuttelevuuteen voidaan vaikuttaa huomioimalla ruuan visuaalisuus, suutuntuma, lämpötila sekä ruokailuympäristön viihtyisyys. Myös ruoka-aineiden erillinen esillepano lautasella voi lisätä ruokahalua ja mielenkiintoa ruokailuun. Voi olla, että joku tutustuu ruokaan vahvimman aistinsa avulla, esimerkiksi tunnustelemalla sitä ennen suuhun laittamista.

Makumuistot ovat henkilökohtaisia ja yksilöllisiä ja niitä kerätään koko elämän ajan. Makumuistot voivat liittyä tärkeisiin ihmisiin, ajankohtiin tai tapahtumiin. Makujen avulla voi palata esimerkiksi pullakahveilla lapsuuden mummolaan tai tillilihalounaalle koulun ruokasaliin.

Kotiyhteisössä oli perinneruokapäivä. Iäkäs, olemuskielinen asukas sai maistaakseen ruokaa, jota hän oli syönyt lapsuudessaan. Ruokaa nauttiessa kyyneleet valuivat hänen silmistään.

Lähteet:
Makuaisti. Yle. Koonnut Nygren J. (linkki avautuu uuteen välilehteen). https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/18/makuaisti
Gastrodontin maailma. 2020. Food Science vol.3- Makufysiikka (linkki avautuu uuteen välilehteen).https://gastrodontti.fi/wp/2020/05/24/food-science-vol-3-makufysiikka/
Sandell, M. 2014. Aistit ja aistimukset. Kirjassa Hopia, A. & Ihanus, S. (Toim.). Moniaistinen keittokirja. Turun yliopisto. KUMURU-hanke (linkki avautuu uuteen välilehteen). https://apps.utu.fi/media/nakoislehdet/5d-cookbook/desktop/index.html?article=2&page=1

Näkeminen on kykyä tulkita ympäristöä sen heijastamasta valosta. Näköhavainnon syntyyn osallistuvat muisti ja kehon muut aistit. Näköaisti on tärkeä aisti vuorovaikutuksen syntymisessä, kasvokontakti on aikuisenakin kasvokkaisen vuorovaikutuksen peruselementtejä. Jos ihminen näkee heikosti tai on sokea, hän on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa muulla tavalla.

Ikääntyessä silmän mykiössä ja verkkokalvossa tapahtuu muutoksia, mikä vaikuttaa näöntarkkuuteen ja kontrastiherkkyyteen. Ikääntyessä myös sävyerojen ja erityisesti murrettujen värisävyjen havaitsemisesta tulee hankalaa. Näköaistin tavallinen ikämuutos, tarkentamisen vaikeus, voidaan korjata oikeanlaisilla silmälaseilla. Kontrastiherkkyys tarkoittaa kykyä erottaa eri tummuusasteita. Kun kontrastiherkkyys vähenee, on tasasävyisten valokuvien, kuvan päälle painettujen tekstien, kadunreunusten ja rappujen havaitseminen vaikeaa. Edellä mainittua vaikeutta arjessa voi helpottaa rappuaskelmien tai muiden asioiden rajaamisella teipeillä tai käyttämällä tehostevärejä ympäristössä. Eri värein maalatut tilat voivat auttaa ikääntynyttä suunnistamaan ja toimimaan kodissaan. On hyvä muistaa, että aistiyliherkkä saattaa kokea kontrastierot kuormittavina.

Ikääntyessä silmien mukautuminen eri valaistusolosuhteisiin vaikeutuu ja ikääntynyt häikäistyy helposti. Valontarve kokonaisuudessaan lisääntyy, mutta näköaistin mahdollisesta aliherkkyydestä johtuva valontarve on yksilöllinen myös ikääntyessä. On tärkeää, että tilassa on hyvä ja sopiva yleisvalaistus ja erilaisia toimintoja varten riittävästi kohdevaloja.

Näön heikentyminen vaikuttaa toimintakykyyn ja muutos näkökyvyssä voi altistaa kaatumiselle ja muille tapaturmille. Näkemisen muutos voi aiheuttaa epävarmuutta esineiden tavoittelussa, vaikeuttaa kasvojen tunnistamista, haitata lukemista, syömistä ja juomista. Myös liikkumisesta on saattanut tulla epävarmaa ja hidasta.

Ikääntyneen tulisi käydä säännöllisesti silmien ja näön tarkastuksessa. Silmäsairauksien, kuten kaihin ja glaukooman hoito sekä oikeanlaiset silmälasit ja muut näkemisen apuvälineet voivat auttaa kehitysvammaista ikääntynyttä tulemaan toimeen muuttuneen näkönsä kanssa.  Turvallisessa ympäristössä kulkeminen on esteetöntä, tasoerot merkattuja ja valoa riittävästi.

Olemuskielinen muistelija liikahti pyörätuolissaan, osoitti sormellaan ja äännähti nähdessään Kekkosen kuvan. Hänen avustajansa kertoi, että muistelijalla on monia presidenteistä kertovia kirjoja kodissaan. Hän tutkii usein Kekkosesta kertovia kirjoja.

Lähteet:

Aho E. & Holmi R. & Lappalaine M. & Lepistö K. 2014. Tunnista ajoissa. Eheä elämän ehtoo. Opas yleisimmistä ikääntyneen silmäsairauksista (linkki avautuu uuteen välilehteen).
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-597-113-5
Hannukainen H., Hellberg P., Teeri S. & Tupala R. 2019. Aistiesteettömät asumisratkaisut: koti, jossa on hyvä olla (linkki avautuu uuteen välilehteen).  https://www.theseus.fi/handle/10024/227622
Hyvärinen L. 2001. Silmät ja näkeminen (linkki avautuu uuteen välilehteen). http://www.leatest.fi/su/silmat/silmien.html
Jokiniemi J. 2007 & Wijk 2001. Teoksessa Semi T., Salmi T. & Mykkänen J. 2016. Yötaivaan toivo. T&J Semi Oy, Geroartist.

Kuuloaistimus syntyy, kun äänen värähtely etenee korvalehden ja korvakäytävän kautta tärykalvolle. Värähtely kulkee kuuloluita pitkin sisäkorvan simpukan nesteeseen, jonka aaltoilu liikuttaa simpukan värekarvoja. Värekarvojen värähtely synnyttää sähköimpulssin, joka välittyy aivoihin kuulohermon kautta. Tämä tulkitaan kuuloaistimuksena.

Ikäkuuloisuus tarkoittaa ikääntymisestä johtuvia sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Tyypillisesti ikäkuuloisuudessa kuulo heikkenee ensin korkeilta taajuuksilta ja henkilön on vaikea  havaita, erottaa, tunnistaa ja ymmärtää puhetta. Ikäkuuloisuudessa keskustelukumppanin sanoista on vaikea saada selvää etenkin meluisassa ympäristössä. Kuulon huonontumisen vuoksi ikääntynyt saattaa ruveta kommunikoimaan tavallista kovemmalla äänellä.

Aivot tarvitsevat monipuolisesti ääniärsykkeitä ja hoitamaton kuulonalenema voi heikentää ikääntyneen elämänlaatua. Ikäkuuloisuudesta kärsivä henkilö saattaa alkaa vältellä sosiaalisia tilanteita, koska kokee ne kuormittavina. Ikäkuuloisuuden tunnusmerkkeihin kuuluu, että TV:n ja radion äänenvoimakkuutta pitää lisätä tai että ikääntyneen korva ”soi.”

Vuorovaikutustilanteessa ikäkuuloisen keskustelukumppanin huomio tulee kiinnittää itseen, ennen kuin alkaa puhua. Puheen tulee olla rauhallista ja selkeää ja sitä on hyvä tukea avainsanoilla ja kuvilla. Keskustelutilan tulee olla kaiuton ja hälytön. Keskustelutilassa tulee olla riittävä valaistus, jotta keskustelukumppanit näkevät toistensa kasvot. On tärkeää huolehtia, että keskustelukumppanin henkilökohtainen kuulokoje on käytössä ja se toimii oikein. Korvavaha, jonka kertyminen vaikuttaa myös tasapainoon, tulee poistaa säännöllisesti.

Muistelija kokosi elämäntarinansa eri aikoina kuuntelemansa musiikin mukaan. Hän luki kirjoittamiaan tekstejä elämään kuuluneista iloista ja suruista. Niihin liittyvät kappaleet soivat taustalla.

Lähteet
Blomgren, K. 2021. Ikäkuulo (linkki avautuu uuteen välilehteen). https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00840
Kuulolla koko iän (linkki avautuu uuteen välilehteen). https://ikakuuloiset.fi/
Kuulon toiminta (linkki avautuu uuteen välilehteen). https://elacin.fi/valintaopas/kuulon-toiminta/

Tuntoaistin avulla ihminen saa tietoa ympäristöstä ja sen turvallisuudesta, esineiden ominaisuuksista sekä omasta kehostaan ja sen suhteesta ympäristöön. Kosketusta, lämpötiloja, painetta, venytystä, supistusta, liikettä, kipua, terävyyttä ja pehmeyttä tunteva iho on suurin aistielin. Tuntoaistimuksen käsittelyyn aivokuorella on varattuna kaikista suurin alue.

Ihminen on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa aktiivisen ja passiivisen koskettamisen kautta. Aktiivinen koskettaminen voi olla silittämistä tai tunnustelua ja passiivinen tuolilla istumista tai sängyllä makaamista. Usein hämmennyksen hetkiin kuuluu ihoon kohdistuva aistimusten tuottaminen, kuten huulten koskettelu tai pään raapiminen. Edellä kuvatun toiminnan lisäksi esimerkiksi lemmikin tai pehmolelun silittäminen rauhoittavat ja jäsentävät tuntemuksia.

Tuntoaisti kehittyy ensimmäisenä ja hiipuu viimeisenä. Ikääntyessä, kun muut aistit saattavat heiketä, tuntoaisti voi olla pääasiallinen kanava esimerkiksi vuorovaikutuksessa. Ikääntyneen päivittäistä elämää voi helpottaa, jos tärkeät esineet ja asiat on mahdollista tunnistaa tuntoaistin avulla. Rauhallisen ja kunnioittavan kosketuksen kautta on mahdollista saada yhteys muistisairaaseen tai levottomaan ikäihmiseen. Tietoisten kosketusten eli haptiisien käyttö on yleistymässä kehitysvammaisten ja muistisairaiden parissa. Haptiisien käyttö voi olla ainoa keino saada yhteys ihmiseen, jonka kanssa vuorovaikutus on syystä tai toisesta heikentynyt.

Useimmat ihmiset tarvitsevat kosketusta voidakseen hyvin. Kosketuksen ansiosta kehon itse tuottamat, hyvää oloa tuottavat hormonit ja välittäjäaineet aktivoituvat. Jotkut ihmiset eivät kuitenkaan siedä tai koe tarvitsevansa toisten ihmisten kosketusta. Tällöin heille tulee tarjota aistielämyksiä muulla tavoin. Voi olla helpompaa koskettaa eläintä tai ottaa vastaan kosketetusta erilaisten välineiden, kuten siveltimen, päähierojan, nystyräpallon, telan tai sulkien välityksellä. Henkilöä voi pyytää osoittamaan, mihin ja millaisella voimakkuudella haluaa tulla kosketetuksi.

Muisteluryhmässä tunnusteltiin lampaanvillaa. Muistelija kertoi miten ja millaisilla välineillä villalankaa tehtiin. Villaa tunnusteltuaan hän alkoi polkea jalkaansa ja muisti rukin, jota oli pyörittänyt sekä välineet, joilla oli karstannut.

Lähteet:
Puustjärvi, A. 2024. Aistitiedon käsittelyn vaikeudet. Ymmärrystä ja sujuvampaa arkea. Santalahti kustannus.
Kosketus hellii aivoja (linkki avautuu uuteen välilehteen). https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/kosketus-hellii-aivoja/#5a16d6cb
Berdtson T. 2023. “Tulkkaus mahdollistaa itsenäisen elämän ja päättämisen omista asioista.” https://dialogi.diak.fi/2023/12/05/tulkkaus-mahdollistaa-itsenaisen-elaman-ja-paattamisen-omista-asioista/

Ihmisellä on nivelissä, lihaksissa, jänteissä ja iholla asentoa ja liikettä aistivia soluja. Hermoratoja pitkin kulkevat impulssit tulkitaan motorisella aivokuorella, josta liikekäskyt lähtevät lihaksille. Asentoaisti saa tietoa näköaistilta ja sisäkorvan tasapainoelimeltä. Toimivien asento-, liike- ja tasapainoaistien myötä ihminen on tietoinen itsestään suhteessa ympäristöön.

Asento-, liike- ja tasapainoaistit kehittyvät pienen lapsen ja hoivaajan vuorovaikutustilanteissa. Tämä kehitys näkyy vuorovaikutustilanteissa sopivan tilan antamisena ja kykynä säädellä omaa toimintaa tilanteen mukaan.

Asento- ja liikehäiriöt voivat ilmetä ongelmina painetunnossa, puutteellisessa liikkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa, asentoepävarmuutena tai puristusvoiman ja liikelaajuuden säätelyongelmina.  Ikääntyminen vaikuttaa keskushermostoon, jolloin esimerkiksi kyky yhdistää tieto tarvittaviin liikkeisiin hidastuu ja kahden asian tekeminen yhtä aikaa vaikeutuu. Myös Parkinsonin taudin ensioireet voivat liittyä tasapainon, kävelyn ja kävelyasennon muutoksiin.  Lihaskato ja raihnaus ovat ikääntyneen terveyttä ja fyysistä toimintakykyä heikentäviä tiloja.

Arjessa tapahtuva liikkuminen ja  kinestetiikan huomioiminen ovat ikääntyneelle tärkeää, sillä niiden avulla voidaan tukea hänen liikunta- ja toimintakykyään. Arkista liikkumista ovat muun muassa porraskävely, siivous, lumenluonti, haravointi ja tanssiminen. Muistelun näkökulmasta liikemuistoihin palaaminen on tärkeää, sillä iäkkään liikevarastosta voi löytyä yllättäviä nuoruudessa opittuja taitoja, kuten puiden hakkaaminen tai maton kutominen.

Liikemuistin avulla on mahdollisuus päästä kiinni tunteisiin, erityisesti silloin, kun liikkeeseen yhdistetään musiikki. Ryhmässä liikkuminen luo yhteyttä toisiin, sillä toisten ihmisten liikkeiden katseleminen aktivoi aivoissa niitä alueita ja mekanismeja, joita käytämme, kun teemme itse vastaavia liikkeitä.

Muistelijaryhmä istui Kaupunginmuseon saunan lauteilla. Jokainen vihtoi vuorokäsin ja vartalot taipuivat moniin asentoihin, kun peseydyttiin.  Liikemuisto aktivoitui, vaikka oltiin ”kuivasaunassa.”

Lähteet:
Stenberg, T 2015. Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä (linkki avautuu uutteen välilehteen). https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/muistelu-vuorovaikutusmenetelm%C3%A4n%C3%A4.pdf
Väyrynen P. & Saarikoski R. 2016. Liikehallinnan harjoittaminen (linkki avautuu uuteen välilehteen). https://www.terveyskirjasto.fi/tju00210
Asento-, liike- ja tasapainoaistit (linkki avautuu uuteen välilehteen). https://papunet.net/asento-liike-ja-tasapainoaistit/

Muistelu on vuorovaikutusta

Ikääntynyt ei elä menneessä, mutta ikääntymisen myötä menneisyydessä, erityisesti nuoruudessa koetut asiat muistetaan yleensä hyvin. Muistelu antaa mahdollisuuden tarkastella ja ymmärtää itseä sekä elettyä elämää.

Muistaminen pohjautuu muistin erilaisiin toimintamekanismeihin ja ihmisen kykyyn palauttaa mieleen menneitä tapahtumia ja kokemuksia. Yleinen tapa luokitella muistia on erottaa muistijärjestelmät sen mukaan, kuinka kauan tieto niissä säilyy. Tällöin voidaan erottaa hetkellinen aisti- eli sensorinen muisti, lyhytkestoinen työmuisti ja pitkäkestoinen säilömuisti.

Kaaviokuva, jossa ikonimuisti, kaikumuisti, tuoksumuisti, makumuisti, kosketusmuisti ja liikemuistin kautta tullut tieto siirtyy työmuistiin ja siitä eteenpäin säiliömuistiin.

Kuva: Aistiärsyke siirtyy aistielimestä työmuistin avulla säilömuistiin. Säilömuistissa on tunnelmia, tietoa ja taitoja, joihin voi palata muistelutyön avulla (Mikko Apell/Kehitysvammatuki 57 ry).

Muistelu on muistojen, kertojan ja kuuntelijan tai kuuntelijoiden välistä vuorovaikutusta. Muistelussa ei ole tärkeää muistaa oikein, eikä tapahtumien tarvitse olla oikeassa järjestyksessä. Muistot voivat olla tuokiokuvia, tunteita tai mielentiloja, jotka muistelussa tulevat nähdyksi uudella tavalla. Muistelu voi tukea ikäihmisen itsetuntoa ja identiteettiä sekä vahvistaa itseilmaisua.

Muistelutyössä eri aistikanavien hyödyntäminen rikastuttaa vuorovaikutusta. Eri aistikanavien kautta tarjoutuvat aistielämykset toimivat muistiherätteinä, aktivoivat muistamaan ja luovat suotuisan vireystilan mielikuvitukselle, luovuudelle ja vuorovaikutukselle. Moniaistiset tilat ja virtuaalitodellisuus voivat virittää muisteluun yllättävällä tavalla ja tekoälyn avulla saa nopeasti ja helposti materiaalia muistelutyön tueksi.

Jos muistelijan kuulo- tai näköaisti ovat heikkoja, voivat tunto- ja hajuaistin kautta tulevat aistikokemukset olla avain vuorovaikutukseen. Aistipoikkeavuuksista on tärkeä keskustella henkilön hyvin tuntevan ammattilaisen kanssa. Joskus vahva aistikokemus voi olla hyvää tekevä, joskus sellaista on parempi välttää tai säännöstellä pienempiin annoksiin.

Kotiyhteisössä ohjattu muisteluhetki luo tasa-arvoisen vuorovaikutustilanteen ammattilaisen ja muistelijan välille. Hoitosuhteille tyypilliset saajan ja antajan roolit vaihtuvat, sillä vanhoilla ihmisillä on kunnostaan ja toimintakyvystään riippumatta huomattavasti enemmän elämänkokemusta kuin nuoremmalla ammattilaisella. Tuoksut, materiaalit, äänet, musiikki, maut, katselu ja liikkuminen voivat toimia muisteluun innostavina muistiherätteinä.

Muistelu voi olla lyhyt hetki tai pidempikestoista toimintaa. Sitä voi toteuttaa monenlaisissa ympäristöissä, yksilö- tai ryhmätoimintana. Ryhmässä muistelemisen etuna on, että ryhmässä toteutuu yhteys ja vertaisuus; yhden muistelijan muisto voi innostaa toisiakin muistelemaan. Muistelu tuo tietoa ikäihmisestä ja sen vuoksi muisteluhetkien dokumentointi on tärkeää. Muisteluhetkien dokumentointi voi tapahtua kuvaamalla, kirjaamalla tai kokoamalla elämäntarinaa.

Lähteet:
Stenberg, T. 2015. Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä (linkki avautuu uuteen välilehteen): https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2016/08/muistelu-vuorovaikutusmenetelm%C3%A4n%C3%A4.pdf
Lue lisää (teksti avautuu uuteen välilehteen): Muistivarastoa tutuksi muistelutyön avulla

Muistelijaprofiileja

Ryhmämuotoiseen tai yksilöllisesti toteutettavaan muisteluhetkeen osallistuu erilaisia ihmisiä. Jotta kaikilla on mahdollisuus osallistua muisteluun omalla tavallaan, on hyvä tunnistaa jokaisen henkilökohtaiset tavat muistella tai olla ryhmässä.  

Seuraavat kuvitteelliset muistelijaprofiilit saattavat antaa ideoita ja ymmärrystä erilaisista osallistujista. Tieto erilaisista muistelijoista tukee ohjaajaa ryhmätoiminnan suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Muistelijaprofiilit eivät ole pysyviä, vaan ne voivat näyttäytyä erilaisina eri ympäristöissä ja eri kokoisissa ryhmissä. 

Piirroskuva naisesta, jolla on kukkakimppu kädessä.

Sanaton muistelija

Sanaton muistelija on olemuskielinen. Hän kommunikoi eleillä, ilmeillä, liikkeillä ja ääntelemällä. Sanattomalle muistelijalle voi tarjota erilaisia aistikokemuksia yksi kerrallaan ja seurata reaktioita. Mieluisaa ja mielenkiintoa herättävää toimintaa kannattaa jatkaa ja vastustusta tai epämieluisalta vaikuttavaa toimintaa muokata. Ei voi tietää, mitä sanaton muistelija kokee, mutta voi olettaa, että moniaistinen toiminta ryhmässä luo uusia elämyksiä ja tapoja olla vuorovaikutuksessa. Sanattoman muistelijan kanssa toimiminen vaatii ohjaajalta aikaa, tahtoa ja uteliaisuutta vuorovaikutusyhteyden syntymiseen.

Piipahtelija

Piipahtelija käy toiminnassa vähän väliä, mutta ei viivy pitkää aikaa kerrallaan. Hän voi olla kiinnostunut toiminnasta ja kokea kuuluvuutta ryhmään, vaikka toiminta vaikuttaa levottomalta. On tärkeää antaa piipahtelijalle mahdollisuus olla mukana omalla tavallaan ja palata toimintaan kerta toisensa jälkeen.

Piirroskuva miehestä, joka pitää käsiään poskilla.Aistija

Aistija lähestyy toimintaa ja toisia ihmisiä vahvin aisti edellä. Tämä tarkoittaa sitä, että hän osallistuu toimintaan ja tutustuu asioihin koskettelemalla, tuoksuttelemalla tai maistelemalla niitä. Aistijan tapa lähestyä muita voi näyttäytyä haastavana esimerkiksi toisen ihmisen kosketusta välttävän ihmisen kanssa. Ohjaaja voikin pohtia, kenen läheisyydessä aistijan on hyvä olla ja miten materiaali on esillä.

Piirroskuva miehestä, joka seisoo sivuttain ja tarkkailee.Tarkkailija

Tarkkailija osallistuu toimintaan seuraamalla. Hän seuraa muiden tekemistä ja voi sisäisesti olla aktiivinen. Jossakin vaiheessa tarkkailija voi osallistua myös tekemiseen. Ohjaajan kannattaa kutsua tarkkailija osallistumaan ryhmän toimintaan ja luoda hänelle tasavertaisia mahdollisuuksia ilmaista mielipiteitään ja ajatuksiaan.

Piirroskuva naisesta, joka pomputtelee palloa.Kertoja

Kertoja inspiroituu keskusteluista ja liittyy niihin aktiivisesti. Hän pukee sanoiksi monia muistoja ja sanoittaa usein myös muiden ryhmäläisten asioita. Kuulluksi tulemisen kokemuksen lisäksi kertoja tarvitsee ohjausta, jotta kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun.

Piirroskuva naisesta, joka näyttää käsillään hevi-merkkiä.Kertaaja

Kertaaja voi puheissaan toistaa omaan elämäänsä liittyvää tapahtumaa usein. On tärkeää yrittää nähdä toistuvan tarinan tai sanonnan taakse. Kertaamisen syy voi olla jokin kokemus tai tarve, joka on tärkeää kuulla. Kertaajan huomiota on hyvä ohjata käsillä olevaan yhteiseen toimintaan.

Piirroskuva naisesta, joka istuu ja pitää kukkia kädessään.Fiilistelijä

Fiilistelijä muistaa elämäntapahtumia tunnelmien, elämysten, musiikin ja muun taiteen kautta. Fiilistelijä osallistuu muisteluun eläytymällä ja tulee mukaan yhteiseen muisteluun mielellään. Fiilistelijä on tärkeä saatella takaisin nykyhetkeen muistelun jälkeen.

Piirroskuva miehestä, joka seisoo kädet taskussa ja miettii.Murehtija

Murehtija muistelee elämää vaikeuksien valossa. On tärkeää, että murehtija tulee kuulluksi. Murehtimisen kehää voi yrittää katkaista pohtimalla yhdessä, mikä murheista huolimatta elämässä on hyvin. Murehtijaa on hyvä ohjata ajattelemaan tulevaisuutta toiveikkaasti.

Piirroskuva naisesta, joka soittaa kitaraa.Apuohjaaja

Apuohjaaja haluaa olla aktiivinen toiminnan toteuttamisessa. Hänellä on hyvä muisti ja hän tuo materiaalia muisteluryhmään esimerkiksi omasta kodistaan. Apuohjaaja vaikuttaa ryhmää innostavasti ja saattaa samalla laittaa ohjaajan suunnitelmat uusiksi.

Muisteluideoita

Moniaistisessa muistelutyössä muistelijalle tarjotaan elämyksiä monen aistikanavan kautta. Muisteluideoiden avulla voi rikastuttaa muistelutyötä ja kotiyhteisön arkea. Toimintaan tarvittavat materiaalit löytyvät kotoa tai lähikaupasta. Muistelutyössä on tärkeää huomioida iäkkään muistelijan mieltymykset ja elämänhistoria ja siinä on hyvä hyödyntää ikääntyneen hyvin tuntevia läheisiä ja ammattilaisia. Joskus muistoja kohti on vaikea mennä. Silloin muistelu voi olla tulevaisuudenmuistelua, jossa huomio kiinnitetään tähän hetkeen ja tulevaisuuteen.  

Muisteluideat on kehitetty ja testattu Hetkittäin-hankkeessa työryhmässä, jonka jäsenet työskentelevät kehitysvamma-alalla kotiyhteisöissä ja päiväaikaisessa toiminnassa. Työryhmään kuuluivat Maija Rimpiläinen ja Mari Salovaara (Hetkittäin-hanke, Kehitysvammatuki 57 ry), Minna Riikonen (Kuusikumpu, SiunSote), Kirsi Alastalo (RyhmäRenki) sekä Kristiina Isokangas ja Piritta Heiskanen (Länsi-uudenmaan hyvinvointialue). Muisteluideoissa on yhtenevä rakenne: Tekemisen kuvauksen jälkeen mainitaan tarvittavat materiaalit, kuvataan valmistelu ja muisteluhetki. Jokaisen idean lopuksi on vinkkejä aiheen jatkokäsittelyyn. 

Varaudu kirjoittamaan, kuvaamaan tai äänittämään muistelutyötä. Muistelutyön dokumentointi paperille tai digitaaliseen muotoon auttaa ikääntynyttä palaamaan käsiteltyihin asioihin ja tapahtumiin ja antaa ohjaajalle arvokasta tietoa toiminnasta.

Saunominen yhdistää, herättää muistoja ja aktivoi aisteja.

Kuva: Mikko Apell/Kehitysvammatuki 57 ry.

Tarvikkeet

Vateja, saunaharjoja, pesuaineita, pyyhkeitä ja äänentoistolaite.

Valmistelu

Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen. Varaa tarvittavat asiat esille. Toteuttakaa muisteluhetki oikean saunomisen yhteydessä tai missä tahansa tilassa.

Muisteluhetki

Keskustelkaa saunomisesta seuraavien ideoiden pohjalta:
Liikemuistoja herättävät: pesuveden kaataminen, löylyn heittäminen ja kumarassa istuminen, vihtominen, pesuharjalla peseminen, hiusten peseminen ja kuivaaminen.
Tuoksumuistoja herättävät: kiukaalle heitetty olut, kiuasmakkara, puusaunan ja savun tuoksu, koivun lehdet, pesuaineet: Erittäin hieno suomalainen shampoo, tervashampoo tai -saippua, Sunlight-saippua ja mäntysuopa.
Kosketus- ja tuntomuistoja herättävät: istuminen laudeliinalla, lämpötilan vaihtelu, löylyn heittäminen, eri lämpöiset vedet pesuvadeissa, lumi ja jääpalat, vihtominen, pesuharjalla tai -sienellä peseminen, huuhteleminen pesuvadin ja kauhan avulla, peseytyminen  pyyhkeellä kuivaaminen ja siihen kietoutuminen, vilvoittelu ulkona, uiminen ja hangessa kieriskely.
Äänimuistoja herättävät: tulen kohina, kiukaan pauke, löylyn sihahdus, veden lorina, vastan läiske ja hiljaisuus.
Makumuistoja herättävät: kylmä maito, keltainen Jaffa, saunakahvit, olut ja kiuasmakkara.

Vinkkejä

Tutustukaa saunomisen historiaan ja saunomisesta kertoviin lauluihin. Materiaalia löytyy YouTubesta.
Saunaan!-ohjeen tulostettava PDF: Saunaan! A4

Muistellaan hiusten laittamiseen liittyviä asioita ja tutkitaan papiljotteja.

Kuva paplaritukasta.

Kuva: Markus Spiske/Pexels.

Tarvitaan

Eri värisiä papiljotteja ja papiljottipiikkejä, hiusten muotoilutuotteita, hiustenkuivaaja, kampa, eri tuntuisia harjoja, pinnejä, pantoja, peili ja sifonkihuiveja. Akryylimaalia tai pullopeitevärejä, paperia.

Valmistelu

Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen. Ota tarvittavat materiaalit esille ja etsi musiikki ja videot esim. YouTubesta.

Muisteluhetki

Keskustelkaa: Mihin papiljotteja käytetään? Millaisia muistoja papiljoteista on?
Harjatkaa hiuksia eri tuntuisilla harjoilla ja kammoilla. Kiertäkää papiljotteja hiuksiin ja laittakaa sifonkihuivi papiljottien päälle. Kuivatelkaa hiuksia hiustenkuivaajalla. Avatkaa kampaus jonkin ajan kuluttua ja jatkakaa kampauksen tekemistä pinneillä ja hiuspantojen kanssa. Muistelkaa, milloin papiljotteja käytetään ja millaisia tuoksuja tai ääniä hiusten laittamiseen liittyy.

Pyöritelkää papiljotteja kämmenissä, käsivarsilla sekä osallistujan mieltymyksen mukaan eri puolilla kehoa. Katsokaa papiljottien laittamiseen liittyviä videoita YouTubesta.

Kootkaa papiljoteista rakennelmia. Kokeilkaa, miten korkean tornin pystytte tekemään, onnistuvatko pyramidit tai Eiffel-torni? Käyttäkää rakentamisen tukena kuvaa tavoitellusta rakennelmasta tai rakentakaa vapaasti oman mielenne mukaan.

Vinkkejä

Maalatkaa papiljoteilla akryyli- tai pullopeiteväreillä paperille. Papiljotteja voi pyörittää käsin tai käyttää apuna vaikka maalitelaa, johon papiljotin voi pujottaa. Myös papiljotin päätä voi hyödyntää. Minkälaisia kuvioita papiljoteilla syntyy?

Paplarit-ohjeen tulostettava PDF: Paplarit A4

Kokoa ryhmällesi sopiva, muistoja herättävä ja moniaistinen aikamatka 80-luvulle. Järjestäkää kasaripäivä, kasaribileet, kasariateria, kasarivisailuja, kasarileikkejä tai kasarilevyraati. Aikamatkan voi toteuttaa myös muiden vuosikymmenten näkökulmasta.

Valokuva My Little -poneista värikkäällä taustalla.

Kuva. Hetkittäin-hanke/Kehitysvammatuki 57 ry.

Tarvikkeet

Äänentoistolaite, näyttö videoiden ym. katsomiseen, syötävät ja juotavat, valinnaista rekvisiittaa.

Valmistelu

Valitkaa seuraavista aiheista yksi tai useampi: musiikki, TV-sarjat, ruoka ja juoma, muoti, pelit tai leikit. Etsi musiikki, mahdolliset videot, ruoka-aineet ja muu materiaali valmiiksi. 1980-luvun musiikkia ym. löytyy esim. YouTubesta. Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen.

Muisteluhetki

Toteuttakaa aikamatka valitsemallanne tavalla.

Vinkkejä

Aloittakaa jonkin kasarikirjan lukeminen yhdessä.
Pitäkää toiveiden levyraati. Laatikaa ehdotuslista osallistujien iän mukaan. Minkä ikäisiä olitte 80-luvulla?
Lisää 1980-luvusta: Jos synnyit 80-luvulla, muistat ehkä. Yle. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/08/10/jos-synnyit-1980-luvulla-muistat-ehka-sinun-tarinasi
Kuvitetut kasarikysymykset (linkki vie erilliseen PDF-tiedostoon): Kuvitetut-kysymykset-80-luku

Lastenlauluja 80-luvulta

Popsi popsi porkkanaa
Täti Monika
Numerot (Ykkönen yksin on paras sekä verraton)
Väärin päin (Mä nousen varhain iltaisin ja nukkumaan käyn aamuisin)
Ihme ja kumma
Atsipoppaa
Mikko Alatalo: Känkkäränkkä, Poppaloora
Jonna Tervomaa: Minttu sekä Ville

Nuorten ja aikuisten lauluja 80-luvulta

Dingo: Autiotalo, Sinä ja minä
Yö: Joutsenlaulu
Miljoonasade: Lapsuuden sankarille, Marraskuu
Leevi and the Leavings Poika nimeltä Päivi, Kerro terveiset lapsille, Pohjois-Karjala
Edu Kettunen: Lentäjän poika
Popeda: Matkalla Alabamaan, Kuuma kesä
Pelle Miljoona: Juokse villi lapsi
Maukka Perusjätkä: Vaatteet (on mun aatteet)
Karjalainen: Ankkurinappi, Kolme cowboyta, Sankarit, Doris
Juice Leskinen: Viidestoista yö, Ei elämästä selviä hengissä
Eppu Normaali: Joka päivä ja joka ikinen yö
Lapinlahden linnut: Lipputangon nuppi
Tuomari Nurmio: Miehen elämää, Ramona
Mamba: Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä
Tuula Amberla: Lulu
Tavaramarkkinat: Kevät
Hassisen kone: Rappiolla
Mikko Alatalo: Taitaa tulla kesä
Kirka: Hengaillaan
Riki Sorsa: Reggae O.K., Muuttohaukka, Haaveissa vainko oot mun
Liisa Tavi: Elämälle kiitos (Jäähyväiset aseille)
Kari Tapio: Olen suomalainen
Pave Maijanen: Lilja, ruusu, kirsikkapuu, Lähtisitkö, Elämän nälkä
Arja Saijonmaa: Ystävän laulu
Paula Koivuniemi: Aikuinen nainen
Pirkka-Pekka Petelius: Muistan sua, Elaine
Anna Hanski: Kotiviini
Sonja Lumme: Eläköön elämä
Matti ja Teppo: Mä joka päivä töitä teen
Vicky Rosti: Sata salamaa
Tarja Ylitalo: Kerrasta poikki
Paula Koivuniemi: Tummat silmät, ruskea tukka
Rauli Badding Somerjoki: Laivat
Matti Esko: Rekkamies
Irwin Goodman: Rentun ruusu
Tapio Heinonen: Vain kaksi nauhaa
Juha Vainio: Albatrossi, Vanhojapoikia viiksekkäitä
Vera Telenius: Miljoona Ruusua

Hittejä maailmalta 80-luvulta

Hanoi Rocks: Up Around the Bend
Madonna: Like a Virgin
Bogart Co: All the Best Girls
Jason Donovan: Sealed With a Kiss
Michael Jackson: Billie Jean, Thriller
Modern Talking: You’re My Heart, You’re My Soul
Europe: The Final Countdown
Nena: 99 Luftballons
Kaoma: Lambada
David Bowie: Let’s Dance
Kenny Loggins: Footloose
Irene Cara: Fame! I’m Gonna Live Forever, Flashdance – What A Feeling
Bonnie Tyler: Holding Out for a Hero
Nik Kershav: The Riddle
Laura Branigan: Self Control
A-ha: Take On Me
Queen: I Want It All
Bon Jovi: Runaway
Cyndi Lauper: Time After Time
Scorpions: Wind of Change

Tv-ohjelmia 80-luvulta

Monista ohjelmista löytyy pätkiä YouTubesta.
Sirkuspelle Hermanni
Rölli
Tohtori Sykerö
Rosvo Rudolf
Olipa kerran ihminen
Olipa kerran avaruus
Olipa kerran elämä
Peukaloisen retket
Kiviset ja Soraset
Velipuolikuu
Spede Show
Hymyhuulet / Aki ja Turo
Hukkaputki
Uuno Turhapuro-elokuvat
Kymppitonni
Napakymppi
Hittimittari
Reinikainen
Sisko ja sen veli
Mummo
Karpolla on asiaa
Muppet Show
Ihmemies MacGyver
Ritari Ässä
Teräsmies-elokuvat
Tähtien sota -elokuvat
Indiana Jones -elokuvat
Tripodien aika
Bill Cosby Show
Fame
Dallas
Dynastia
Hill Street Blues
Miami Vice

Ruoka 80-luvulla

Aamupala: Weetabix, maissihiutaleet, riisimurot
Salaatit ja ruuat: rusina-porkkanaraaste, purkkiananaksella, kiinankaali-appelsiinisalaatti
kanasalaatti, katkarapusalaatti, herne-maissi-paprika, uutena paprika, avokado, kiivi, mango, perunat ja makkarakastike/nakkikastike, tomaattipohjainen jauhelihakastike ja spagetti, lihapullat, lihamureke ja perunamuusi, makaronilaatikko, risotto, jossa on jauhelihaa ja herne-maissi-paprika, roiskeläppäpitsa eli Saarioisten mikropitsa, kanaviillokki, tilliliha, kalapuikot, pakasteseistä tehty kalakeitto, porsaankyljykset, pihvit, lasagne, peltipitsa jauhelihasta tai tonnikalasta (muista tomaattiviipaleet), katkarapukasari, nakit ja ranskalaiset, wieninleike tai lehtipihvi ja ranskalaiset, kokonaiset katkaravut (erityisesti ruotsinristeilyllä), käynti hampurilaisravintolassa, cocktailtikut, joissa viinirypäleitä, juustoa ja nakinpaloja, kookospallot, mansikka- tai puolukkarahka, appelsiiniriisi, tavalliset Taffel Chipsit, Hot Rod -renkaat, Domino- ja Carneval-keksit, vohvelikeksit, sähköisellä vohveliraudalla tehdyt vohvelit
Juomat: ruokajuomana lasi maitoa tai piimää, trip- ja grandimehu, appelsiini- tai ananasmehu
keltainen Jaffa, vihreä Smurffi-limppari, näyttävät, värikkäät cocktailit, joita koristaa päivänvarjot, cocktailtikut, coctailkirsikat, ananas- tai appelsiininviipaleet, lonkero ja olut
Irtokarkit: merkkarit, lätkäliigat, vadelma- ja lakritsiveneet, kingkongin päät, merenneidot, lakutoukat

Muoti 80-luvulla

Värit: kirkkaat neonvärit, sähkönsininen, hempeät pastellivärit, mintunvihreä, persikka
Hiukset: sähäkkä permanentti, otsatukkaan hiusdonitsi, lettipermis, pystytukka + takatukka, niskassa letitetty hiirenhäntä, kreppirauta, tupeeraus
Vaatteet ja asusteet: hapsut, olkatoppaukset, collegepaidat painatuksilla, pikeepaidat, Havaiji-paidat, merkkivaatteet, kivipestyt pillifarkut, housuissa korkea vyötärö, toppahaalarit, jättitupsupipot, hikinauhat/pannat, leveä kuminauhavyö, väljät bleiserit, lyhyet takit, suuret korut, tuulipuku, verryttelyasu, jumppapuku, trikoot ja säärystimet, kuviolliset ja väljät kuntosalihousut
Kengät: purjehduskengät, kiinantossut
Sisustus: valkoinen, kiiltävä musta ja kromi, kukkakuviot, geometriset kuviot, palapeilit

Pelejä, visailua, leikkejä

Kioskileikki: irtokarkkien ostaminen kappaleittain
Rikkinäinen puhelin -leikki
autoradalla ajaminen (Carreran radat)
Rubikinkuution tai käärmeen väänteleminen
Ruutuysi / Ruutuässä: Mitä vähitellen paljastuva kuva esittää?
Kasmasiini / Erkki-Merkki-visailuohjelma: pelaaja kuvailee jotain esinettä, toinen piirtää ja arvaa, mitä tuli piirretyksi
Tetris

Muistojen matkalaukku: 80-luku

Matkalaukun sijasta voi esineet laittaa putkikassiin:
koululaulukirjoja 80-luvulta, esim. Tie musiikkiin, Musiikki ja me
elektroniikkapeli, esim Donkey Kong
Ericssonin lankapuhelin, jossa näppäimet
Rubikinkuutio tai käärme
Pupu Tupuna -kirja,
VHS-kasetti, C-kasetti,
diskopallo, peilipallo
hajustettuja pyyhekumeja
Pez-pastillit ja annostelijat
muoviset kirjaimet
albumit, joissa kiinnittyvä muovi, sisälle kiiltokuvia ja tarroja
soiva joulukortti
Ystäväni-kirja
My Little Pony tai He-Man
Kalkitos-siirtokuvat (siirrä kuvat paperille värittämällä lyijy- tai kuulakärkikynällä kuvan päälle)

Suosituimmat etunimet 80-luvulla

Naiset: Laura, Jenni, Hanna, Sanna, Johanna, Tiina, Maria, Minna, Elina, Satu, Katja, Jenna
Miehet: Mikko, Janne, Jani, Juha, Sami, Joni, Mika, Timo, Joonas, Niko, Jussi, Teemu

Aikamatka 80-luvulle -ohjeen tulostettava PDF: Aikamatka 80-luvulle A4
Kuvitetut kysymykset tulostettava PDF: Kuvitetut kysymykset 80-luku A4

Marssitaan ja muistellaan.

Henkilöt marssivat jonossa kylttien kanssa.

Kuva: Mikko Apell/Kehitysvammatuki 57 ry.

Tarvitaan

Äänentoistolaite, näyttö videoiden katsomiseen, valinnaista rekvisiittaa, kuten huiveja, viuhkoja, lippuja, banderolli.

Valmistelu

Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen. Etsi musiikki ja mahdolliset videot valmiiksi. Voit etsiä musiikkia ja videoita esim. YouTubesta hakusanalla marssit tai marching.

Muisteluhetki

Alkulämmittely ryhmässä: Minun rytmini on tänään hidas/nopea/ tasainen/epätasainen. Jokainen taputtaa oman rytminsä ja ryhmä toistaa sen.
Keskustelkaa marssimuistoista: Oletko seurannut marsseja? Millaista marssimusiikki on? Millaisilla soittimilla sitä soitetaan? Milloin marssitaan? Minkä asian puolesta voisi järjestää mielenilmausmarssin? Ketkä voisivat seurata marssia?
Harjoitelkaa käsien ja jalkojen vuorotahtisuutta, ensin ilman musiikkia. Tehkää liikkeitä marssimusiikin soidessa ja etsikää yhteistä rytmiä. Harjoitelkaa jonossa liikkumista ja riviin kääntymistä. Tehkää marssikierros. Marssikaa loppupiiriin. Millainen tunnelma marssista jäi? Jokainen voi näyttää mieluisen marssiliikkeensä.

Vinkkejä

Valmistakaa kyltit marssille esim. kierrätyspahvista. Kirjoittakaa iskulauseet paksulla tussilla. Voitte tehdä myös pahvinpaloista pieniä kylttejä, joihin jokainen kirjoittaa tai valitsee haluamansa kuvan. Teipatkaa varrastikkuja kylttien varsiksi. Soveltakaa toimintaa samballe, tanhulle, discolle, flamencolle jne.

Marssi-ohjeen tulostettava PDF: Marssi A4

Eläydytään joutsenen liikkeisiin.

Joutsen lähtee lentoon vedestä.

Kuva: Pixabay.

Tarvitaan

Äänen- ja kuvantoistolaite.

Valmistelu

Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen. Etsi musiikki ja mahdolliset videot valmiiksi. Voit etsiä musiikkia ja videoita esim. YouTubesta hakusanalla Joutsenen soidinmenot, Joutsenlampi tai Tšaikovski: Swan lake Op. 20.

Muisteluhetki

Alkulämmittely ryhmässä: Istukaa piirissä. Jokainen kertoo vuorotellen nimensä ja keksii liikkeen. Ryhmä toistaa liikkeen ja sanoo liikkeen keksijän nimen.
Keskustelkaa tanssikokemuksista ja tanssimuistoista: Missä olet tanssinut? Millaisen musiikin tahdissa olet tanssinut? Tanssitko mieluummin yksin vai ryhmässä? Haluaisitko tanssia?
Katsokaan video joutsenten soidinmenoista. Tehkää kaulan venytyksiä, siipien avausta, pyrstön heilutusta, sukellusta veteen ja räpylöiden liikettä.
Laittakaa Joutsenlampi-musiikki soimaan. Ottakaa parit, toinen on johtaja ja toinen seuraa. Tehkää joutsenliikkeitä. Vaihtakaa osia. Lopuksi katsokaa kaikkien parien liikkeet. Esitys päättyy kumarrukseen tai niiaukseen ja aplodeihin.

Vinkkejä

Joutsenlampi-tanssissa voi olla mukana rekvisiittaa, kuten tylliä, sulkia, päähineitä, nauhoja, tossuja ja liinoja.

Joutsenlampi-ohjeen tulostettava PDF: Joutsenlampi A4

Muistellaan siivoustehtäviä ja tutustutaan siivoukseen monin aistein.

Mustavalkoinen kuva rappusia pesevästä naisesta.

Kuva: Pekka Kyytinen 1935-1939/Museovirasto.

Tarvitaan

Palloja, lastoja, imuri, sukkia, harjanvarsi, tela, pensseleitä, ämpäri, vettä ja äänentoistolaite.

Valmistelu

Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen. Ota tarvittavat materiaalit esille ja etsi musiikki ja videot esim. YouTubesta.

Muisteluhetki

Keskustelkaa: Mihin siivoustyöhön tartut mieluiten? Miksi täytyy siivota? Millaisia siivousmuistoja sinulla on? Mitä eri siivousvälineillä voi tehdä?
Imuri-pallo -tehtävä: Levitelkää imurin putkea suurempia palloja lattialle. Kerätkää imurin putkella mahdollisimman monta palloa ja laittakaa ne ämpäriin. Tästä voi tehdä kisan.
Litistäkää pussissa oleva tyyny tai pehmolelu ilmatiiviiksi imurin avulla.
Tehkää harjasta tai lastasta maila kiinnittämällä sukka harjaan tai lastaan ja pelatkaa sählyä.
Harjan- tai telanvarsijumppa: Jokainen jumppaaja näyttää vuorollaan liikkeen, jonka muut osallistujat toistavat.
Lastanveto ja -työntö: Istukaa vastakkain. Ottakaa parin kanssa käsiinne lastanvarsi. Johdatelkaa liikettä vuorotellen siten, että kumpikin pitää lastanvarresta kiinni.
Vesimaalaus: Maalatkaa siveltimellä tai telalla terassia, seiniä, kiviä tai kiveystä.

Vinkkejä

Tanssikaa siivoustanssi Hiski Salomaan Tiskarin polkan tahdissa (YouTube): pyyhkikää pölyjä ylhäältä ja alhaalta, imuroikaa moneen suuntaan, tiskatkaa astioita, ravistelkaa mattoja, pyyhkikää lattiaa ja peskää ikkunoita.
Kuunnelkaa YouTubesta imurin ääntä (hakusana Vacuum Cleaner Sound).

Siivoushässäkkä-ohjeen tulostettava PDF: Siivoushassakka A4

Tutustutaan pyykinpesuun monin aistein ja muistellaan.

Mustavalkoinen valokuva, jossa kaksi naista vääntää isoa lakanaa kuivaksi.

Kuva: Ahti Rytkönen/Museovirasto.

Tarvitaan

Pyykkipoikia, narua, pahvilaatikoita tai kasseja pyykin lajitteluun, hanskoja, sukkia, paitoja, pyyhkeitä, tyynyliinoja lajitteluun ja taitteluun. Pyykkietikka, pyykkiaine ja huuhteluaine tuoksutteluun. Pahvia viikkausautomaattia varten.

Valmistelu

Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen. Ota tarvittavat materiaalit esille ja etsi videot esim. YouTubesta.

Muisteluhetki

Keskustelkaa: Miten pyykkiä pestiin ennen pyykkikoneita? Millaisia muistoja sinulla liittyy pyykinpesuun? Miksi pyykkiä pitää pestä? Oletko istunut lakanan alla, kun aikuiset ovat ravistelleet ja viikanneet lakanaa?
Virittäkää pienille pyykeille naru esim. ovenkahvasta tuoliin. Ripustakaa pyykkipojilla pyykkiä kuivumaan narulle.
Pyykkipoikaviesti piirissä: Kuljettakaa esim. pahvinpalaa osallistujalta toiselle siten, että se otetaan pyykkipojalla kiinni ja seuraava ottaa sen vastaan pyykkipojan avulla.
Pyykinkuivausvoimaharjoitus: Seisokaa parin kanssa vastakkain ja pitkää käsillä kiinni lakanasta tai pyyhkeestä. ”Kuivatkaa” lakanaa tai pyyhettä kiertämällä sitä vastakkaisiin suuntiin.
Viikkaustehtävä: Tehkää pahvista viikkauskone. Viikatkaa paitoja, tyynyliinoja ja pyyhkeitä viikkauskoneen avulla (ohje löytyy YouTuben hakusanalla ”Folding Board”).

Vinkkejä

Vaahtopatsaat: Laittakaa veteen nestesaippuaa, sekoittakaa vispilällä tai tehosekoittimella niin, että syntyy vaahtoa. Vaahdosta voi tehdä eri muotoisia patsaita ja sitä voi pitää käsissä, heitellä ilmassa tai muotoilla tason päällä. Vaahtoa syntyy tehokkaasti myös jalkakylpylaitteen avulla. Vaahtoteoksia voi tarkastella pimeässä taskulampun, kännykkävalon, valopöydän tai piirtoheittimen avulla.

Pesukoneen ääni: YouTube (haku sanoilla ”washing machine”)
Pyykki-laulu: Fröbelin Palikat
Pyykkirumba-laulu: Areena.yle.fi (haku sanalla ”Pyykkirumba”)

Pyykkirumba-ohjeen tulostettava PDF: Pyykkirumba A4

Tutkitaan työkalupakin sisältöä ja käytetään työkaluja.

Kaksi ihmistä ruuvaa ruuvivääntimellä ruuvia.

Kuva: Mikko Apell/Kehitysvammatuki 57 ry.

Tarvitaan

Kuva työkalupakista tai oikea työkalupakki työkaluineen, laudanpätkiä, nauloja, ruuveja, ruuvimeisseli tai ruuviväännin, pehmeää lautaa, styrox- tai finfoam-levyä, pahvilaatikoita, kyniä ja paperia.

Valmistelu

Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen. Ota tarvittavat materiaalit esille ja suojaa työtasot.

Muisteluhetki

Keskustelkaa: Mitä näet kuvassa/Mitä työkalupakissa on? Tunnistatko eri työkaluja? Mitä näillä työkaluilla voi tehdä? Oletko käyttänyt jotain työkalua? Millainen ääni työkaluihin liittyy? Mitä työkalua haluasit käyttää?
Rakentakaa pahvilaatikoista, laudanpätkistä ja styrox- tai finfoam-levyistä rakennelma naulojen ja ruuvien avulla.

Vinkkejä

Toteuttakaa tunnusteluhetki, jossa peitätte tunnusteltavat työkalut ja koetatte arvata, mitä ne ovat.
Jäljentäkää työkalujen muotoja piirtämällä niiden ääriviivoja paperille tai kierrätyspahville. Työkalujen kuvat voivat mennä päällekkäin toistensa kanssa. Teoksen voi halutessaan värittää.

Työkalupakki-ohjeen tulostettava PDF: Tyokalupakki A4

Pohditaan yhdessä autoon liittyviä asioista ja renkaiden jättämiä jälkiä.

Mustavalkoinen valokuva autosta, jonka konepelti on auki ja mies korjaa sen alla moottoria.

Kuva: Pentti Pere 1980/Satakunnan museo.

Tarvitaan

Kuva renkaan vaihdon eri vaiheista, kyniä, siveltimiä, väriä, paperia, pala vanhaa autonrengasta tai leikkiautoja.

Valmistelu

Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen. Ota tarvittavat materiaalit esille, suojaa työskentelytaso.

Muisteluhetki

Keskustelkaa: Mitä näet kuvassa? Mitä on tapahtunut? Mikä voisi olla syynä siihen, että auton rengas pitää vaihtaa? Kuinka monta rengasta tavalliseen pikkuautoon tarvitaan? Oletko joskus ollut vaihtamassa auton rengasta? Millaisia liikkeitä liittyy renkaanvaihtoon? Missä muualla autonrenkaita käytetään? (keinu, sisäkumi uimarenkaana tai mäenlaskussa)
Tuoksutelkaa autonrenkaan palaa.
Katsokaa kuvia renkaanvaihdon eri vaiheista. Laittakaa kuvat oikeaan järjestykseen keskustelun perusteella.
Piirtäkää tai maalatkaa renkaan vaihtajan ilme, kun hän on saanut kaikki renkaat vaihdettua.

Vinkkejä

Sivelkää maalia auton- tai polkupyörärenkaan palaan tai leikkiauton renkaisiin. Painakaa paperiin kuvioita renkaasta leikatulla palalla tai ajakaa leikkiautoilla reittejä paperille. Teoksia voi jatkaa värittämällä.

Autonrassaus-ohjeen tulostettava PDF: Autonrassaus A4

Muistatko paperinuket, joita löytyi ennen lehdistä? Nukelle oli vaatteita ja tarvikkeita, joita saattoi vaihdella.

Miespaperinukke ja vaatteita.

Kuva: Ritva Salmi 1950-1954/Vantaan kaupunginmuseo.

Tarvitaan

Paperinukkeja ja paperinuken vaatteita (valmiita paperinukkeja löytyy esim. finna.fi-sivustolta hakusanalla ”paperinukke”), piirustustarvikkeita, pahvia, liimaa, sakset, tietokone ja tulostin, projektori.

Valmistelu

Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen. Ota tarvittavat materiaalit esille ja suojaa työtasot. Etsi musiikki ja mahdolliset videot valmiiksi.

Muisteluhetki

Valitkaa netistä nuket ja tulostakaa ne. Nuken voi myös tehdä kokonaan itse. Liimatkaa nuket pahville ja leikatkaa ne.
Keskustelkaa: Oletko leikkinyt paperinukeilla? Mitä leikeissä tapahtui; kävivätkö nuket torilla, lavatansseissa tai retkillä?
Sopikaa, mihin nuket lähtevät nyt retkelle. Valitkaa sopivat vaatteet ja varusteet. Valitkaa näytölle tai heijastakaa seinälle kuvia retkikohteesta. Nuket voivat vuorotellen käydä kuvassa, kertoa näkemistään ja kokemistaan asioista. Tapahtumista voi ottaa videoita.

Vinkkejä

Tehkää paperinukelle autoja, lemmikkejä ja ystäviä. Ne voivat seikkailla mukana retkillä.

Paperinuket-ohjeen tulostettava PDF: Paperinuket A4

Tutustutaan villaan monin aistein ja muistellaan.

Kuva lammaslaumasta auringonpaisteessa.

Kuva: Cottonbro-studio/Pexels.

Tarvitaan

Villaa, villalankaa, parittomia villasukkia ja lapasia, vanuttunut villapaita, karstoja tai hiusharjoja, keppejä ja sakset.

Valmistelu

Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen. Ota tarvittavat materiaalit esille, etsi kuvat, musiikki ja videot esim. YouTubesta.

Muisteluhetki

Tunnustelkaa villaa, karstatkaa tai harjatkaa villaa hiusharjojen välissä. Tunnustelkaa villasta tehtyjä vaatteita. Miltä kuiva tai märkä villa tuoksuu ja tuntuu? Katsokaa kuvia ja videoita villan työstämisestä ja lampaista. Kuunnelkaa lampaisiin liittyvää musiikkia. Keksikää liikkeitä keritsemisestä, karstaamisesta ja kehräämisestä. Muistelkaa, miten lankavyyhtiä pidetään käsissä ja lankaa keritään lankakeräksi.

Vinkkejä

Yhdistelkää neuletta, villaa, lankaa ja huovuttamista. Tehkää villamobile kieputtamalla eri värisiä villalankoja puukepin ympärille. Useammasta lankakepistä voi rakentaa mobilen. Tehkää villaveistos parittomista lapasista, sukista ja vanuttuneista neuleista. Kieputtakaa niitä yhteen naruilla ja langoilla ja tutkikaa, millaisia muotoja ja ”paketteja” syntyy.

Villan matka -ohjeen tulostettava PDF: Villan matka A4

Tutkitaan puulautaa ja siitä syntyvää jälkeä.

Lähivalokuva vanhasta harmaantuneesta laudasta.

Kuva: F4mmedia/Pixabay.

Tarvitaan

Kuva tai YouTube-video vasaroivasta henkilöstä, laudanpätkiä, isoja ruuveja ja nauloja, tela, akryyli- tai askartelumaaleja ja paperia.

Valmistelu

Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen. Ota tarvittavat kuvat ja materiaalit esille, suojaa työskentelytaso.

Muisteluhetki

Keskustelkaa: Mitä näet? Mitä välinettä henkilö pitää käsissään? Mitä henkilöllä on yllään? Oletko sinä joskus käyttänyt vasaraa? Mikä voisi olla kuvan tunnelma? Miltä lauta tai naula tuoksuu? Miltä ne tuntuvat kädessä?
Asettakaa laudanpala pöydälle ja maalatkaa se telalla. Laittakaa paperi laudan päälle ja painakaa paperi tiiviisti lautaa vasten. Nostakaa paperi pois ja katsokaa, millainen kuvio syntyy. Vaihtakaa väriä ja toistakaa. Painakaa isoilla nauloilla tai ruuveilla kuvioita teokseen.

Vinkkejä

Voitte myös ensin piirtää lautaan nauloilla ja ruuveilla kuvioita ja sen jälkeen toteuttaa painannan.

Lautaprintti-ohjeen tulostettava PDF: Lautaprintti A4

Muistelutuokiossa retkeillään sisällä tai ulkona ja muistellaan retkellä olemista monin aistein.

Valokuva teltasta ja seurueesta sen edessä.

Kuva: Viljo Kaita 1970, Lappeenrannan museot.

Tarvitaan

Teltta, pressu tai iso kangas, retkipatjoja, makuupusseja, vilttejä, tyynyjä, kompassi ja kartta, tuoleja, led-valoja tai -kynttilöitä, taskulamppu, puukalikoita, luonnontuoksuja, tähtitaivasprojektori, äänentoistolaitteet ja retkieväät.

Valmistelu

Valmistakaa retkieväät koriin tai reppuun. Varatkaa leiripaikan rakentamiseen tarvittavat materiaalit leiripaikalle.

Muisteluhetki

Keskustelkaa retkelle lähtemisestä: Oletko telttaillut tai retkeillyt? Oletko ollut nuotiolla? Miten kompassia ja karttaa käytetään? Mitä olet syönyt retkellä? Mitä retkilauluja tunnet? Oletko ollut partiossa?
Pystyttäkää teltta tai rakentakaa katos pressusta tai kankaasta. Laittakaa telttaan tai katokseen retkipatjoja, makuupusseja, vilttejä, tyynyjä ja tuoleja. Rakentakaa led-valoista ja -kynttilöistä tai taskulampusta ja pienistä puuhaloista nuotio. Heijastakaa tähtitaivasprojektorilla taivas kattoon. Laittakaa luonnon ääniä soimaan taustalle. Asettukaa telttaan tai katokseen. Tuoksutelkaa luonnontuoksuja.  Syökää retkieväitä.

Vinkkejä

Jos telttaa eikä katosta ole, voit rakennetun leirin sijaan katsoa YouTubesta Hyvän mielen metsäkävelyn (Mieli – Suomen mielenterveys ry) ja toteuttaa tuokion muuten edellä kuvatusti. YouTubesta löytyy myös vanhoja aiheeseen liittyviä lauluja, kuten Oravan pesä, maakuntalaulut ja Meil’ on metsässä nuotiopiiri.

Telttaretki ja piknikki -ohjeen tulostettava PDF: Telttaretki ja piknikki A4

Tutkitaan hedelmiä, kasviksia, juureksia ja marjoja ja muistellaan niiden makuja.

Valokuva valkoisesta lautasesta, jossa marjoja ja hedelmiä on asetettu ympyrän muotoon.

Kuva: Hetkittäin-hanke/Kehitysvammatuki 57 ry

Tarvitaan

Hedelmiä, kasviksia, juureksia, marjoja, leikkuualustoja, veitsiä, raastimia, muotteja, jäätelökauha ja isoja lautasia.

Valmistelu

Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen. Ota tarvittavat materiaalit esille. Huolehdi käsihygieniasta.

Muistelutuokio

Keskustelkaa: Mitä kasviksia tunnistat? Mitä juureksia tunnistat? Mikä on kasviksen ja juureksen ero? Luettele punaisia, keltaisia, oransseja ja ruskeita kasviksia tai juureksia. Mitä hedelmiä tunnet? Mitä marjoja tunnet? Miettikää, mitkä maistuvat yhdessä hyviltä ja mitä ette missään tapauksessa söisi samassa annoksessa. Testatkaa makuja ja makuyhdistelmiä.

Taiteilkaa: Leikatkaa tikkuja, viipaleita, neliöitä ja muita muotoja raaka-aineista. Asetelkaa palaset isolle lautaselle niin, että muodostuu pyöreä mandala-kuva. Raastamalla tai juustohöylällä höyläämällä  saa nauhamaista rakennetta teokseen ja jäätelökauhalla voi tehdä palloja esim. melonista.

Vinkkejä

Leikatkaa kasviksia ja juureksia puolikkaiksi. Laittakaa puolikkaat kopiokoneen lasille ja tulostakaa niistä kuvia mustavalkoisena tai värillisenä. Puolikkailla voi myös painaa kuvioita paperille akryyli- tai painoväreillä.

Makumandala-ohjeen tulostettava PDF: Makumandala A4

Muistellaan ja maistellaan perinneruokia.

Valokuva kattauksesta, jossa on perinneruokia, mm. kalakukkoa ja karjalanpiirakoita.

Kuva: Soile Rinno 1978/Lappeenrannan museot.

Tarvitaan

Raaka-aineet yhdessä valittua perinneruokaa varten.

Valmistelu

Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen. Valitkaa asukkaiden toiveiden mukainen perinneruoka. Valmistelkaa perinneruoka yhdessä. Se voi olla paahtokiisseli, pappilan hätävara, leipäressi, karjalanpaisti, karjalapiirakoita, juustoleipää, rieskoja jne. Ohjeita löytyy Internetistä.

Muisteluhetki

Keskustelkaa perinneruoasta: Mistä ruoka on saanut nimensä? Mistä päin Suomea se on peräisin?
Kattakaa ruokailupöytä kauniisti ja maistelkaa ruokaa. Kertokaa ja kirjatkaa ylös siitä nousevia muistoja ja ajatuksia.

Vinkkejä

Perinneruokapäivästä voi tehdä toistuvan tapahtuman, näin kunkin toive tulee vuorotellen toteutetuksi. Läheiset voivat innostua perinneruokapäivästä ja ryhtyä valmistamaan ruokaa yhdessä henkilökunnan ja asukkaiden kanssa.

Ruokamuisto-ohjeen tulostettava PDF: Ruokamuisto A4

Tutkitaan mustikoita monin aistein ja tehdään taideteos.

Mustavalkoinen valokuva kahdesta lapsesta, jotka poimivat mustikoita metsässä.

Kuva: Rácz 1957/Helsingin kaupunginmuseo.

Tarvitaan

Kuva mustikan poimijoista metsässä, mustikoita (maisteluun ja atomien tekoon tuoreet metsä- tai pensasmustikat ovat parhaita), vettä, sitruunamehua, sooda-vesiseos, paksua paperia ja siveltimet sekä cocktail-tikkuja.

Valmistelu

Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen. Valmista mustikkamaali: 2 osaa mustikoita (myös pakastemustikat käyvät), 1 osa vettä. Kiehauta n. 5 min, suodata ja jäähdytä seos. Sekoita vesi-soodaseos ja ota sitruunamehu esille.

Muisteluhetki

Keskustelkaa: Mitä näet kuvassa? Mikä vuodenaika on? Mistä poimijat ovat lähteneet metsään? Oletko ollut joskus poimimassa marjoja? Mitä mustikoista voi tehdä?
Mustikkaan saattaa liittyä muistoja lapsuuden kesistä, mustikkamaidosta, mustikkapiirakasta, mustikkaisista sormista ja sinisestä kielestä.  Maistelkaa, katselkaa, tunnustelkaa ja haistelkaa mustikoita.
Maalatkaa paperin pohja mustikkamaalilla. Antakaa maalin kuivua hetken ajan. Maalatkaa sooda-vesiseoksella ja sitruunalla kuvioita teokseen (katso Mustikkamaalaus-video).

Vinkkejä

Tehkää mustikka-atomeja liittämällä cocktail-tikkuja mustikoilla toisiinsa. Katsokaa, kuinka suuren teoksen saatte aikaan. Mustikoita voi myös pujotella heinään.

Mustikkamuisto-ohjeen tulostettava PDF: Mustikkamuisto A4

Maistellaan valkoisia ruokia, muistellaan ja arvuutellaan.

Valokuva kolmesta lasikupista, joissa on valkoista ruokaa.

Kuva: Hetkittäin-hanke/Kehitysvammatuki 57 ry.

Tarvitaan

Piimää, viiliä, jogurttia, kermavaahtoa, vaniljakastiketta, maitokiisseliä tai muita valkoisia ruoka-aineita, valkoisten ruokien kuvat tai niiden pestyt purkit, juomalaseja tai lasikulhoja ja lusikoita.

Valmistelu

Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen. Ota tarvittavat materiaalit esille. Etsi valkoisten ruokien kuvat Internetistä.

Muisteluhetki

Kaatakaa valkoisia ruoka-aineita laseihin tai kulhoihin. Tutkikaa katsomalla, mitä astioissa on. Miltä valkoiset ruoka-aineet tuoksuvat? Tunnistatteko ruoka-aineet tuoksun perusteella? Maistelkaa, miltä valkoiset ruuat maistuvat ja yhdistäkää maut kuviin tai purkkeihin. Kuunnelkaa, kuuluuko maistellessa ääniä. Mitä muistoja näistä mauista syntyy?

Vinkkejä

Valkoisen ruoan pinnan voi marmoroida. Lisätkää eriväristen hedelmäsoseiden tippoja valkoisen ruoan pinnalle ja piirtäkää syömäpuikolla siihen kaunis pinta (katso Marmorointi-video).

Valkoisten ruokien metku -ohjeen tulostettava PDF: Valkoisten ruokien metku A4

Muistellaan vanhaa mainosta ja maistellaan Fazerin Sininen -suklaata.

Valokuva Fazerin sinisestä suklaalevystä.

Kuva: Hetkittäin-hanke/Kehitysvammatuki 57 ry

Tarvitaan

Äänen- ja videontoistolaite, Fazerin Sininen -suklaalevy, makusuklaita, siniset, ruskeat ja kultaiset nappi- tai pullopeitevärit, väriliidut, liimaa ja paperia. Kultavärin sijaan voi etsiä kullanvärisiä käärepapereita tai hilettä.

Valmistelu

Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen. Ota tarvittavat materiaalit esille ja etsi Fazerin Sininen -mainosvideo YouTubesta. Ota suklaa, paperit ja maalausvälineet esille.

Muisteluhetki

Kuunnelkaa ja katselkaa Fazerin Sininen -hetki mainoslaulu. Mitä laulusta tulee mieleen?
Mitä laulussa mainostetaan? Mitä sininen hetki tarkoittaa?
Katselkaa, haistelkaa ja maistelkaa suklaata. Miltä se näyttää, tuoksuu ja maistuu?
Maalatkaa suklaalevy teippimaalauksena: teipatkaa maalarinteipillä ruudukko paperille (ohjaaja voi tehdä tämän etukäteen). Maalatkaa paperi sinisellä, ruskealla ja kullan värillä. Maalauksen kuivuttua teipit irrotetaan. Jos käytätte hileitä tai kultaisia käärepapereita, ne voi liimata teokseen tässä vaiheessa. Kootkaa kaikki suklaalevymaalaukset isoksi suklaalevyksi seinälle tai tasolle.

Vinkkejä

Makusuklaaraati: maistelkaa erilaisia makusuklaita ja antakaa niille pisteitä.
Katselkaa vanhoja mainoksia ja selvittäkää, mistä suklaa tehdään. Suklaan ja Fazerin historiasta löytyy tietoa Internetistä.
Kilpailkaa siitä, kenen suussa suklaa pysyy pisimpään.
Suklaansyöntikilpailut 1950-luvun tapaan (ohje: Pinskupakki, Suklaapeli):
Peliin tarvitaan suklaalevy, noppa, haarukka, veitsi, pipo, kaulahuivi ja hanskat.
Istutaan ringissä lattialla, suklaalevy keskellä. Heitetään noppaa vuoron perään ja se, joka saa numeron kuusi, alkaa pukea pipoa, kaulahuivia ja hanskoja päälleen, ottaa haarukan ja veitsen käteensä ja alkaa leikata suklaalevyä. Sitten, kun pala on leikattu, leikkijä nostaa sen haarukalla suuhun. Tällä aikaa toiset ovat heitelleet noppaa ja jos joku on saanut numeron kuusi, vuoro siirtyy hänelle.

Huomioitavaa

Suklaa voi lisätä limaisuutta. Suklaan voi tarvittaessa sulattaa mikrossa.

Sinisen hetken metku -ohjeen tulostettava PDF: Sininen hetki A4

Tutkitaan samanvärisiä ruoka-aineita. Maistuvatko ne samalle?

Valokuva, jossa valkoisella lautasella on vihreitä ruokakuutioita.

Kuva: Hetkittäin-hanke/Kehitysvammatuki 57 ry.

Tarvitaan

Leikkuulautoja, raastin, veitsiä, lautasia, lusikoita, haarukoita ja saman värisiä, mutta eri makuisia ruoka-aineita:
Vaaleat: omena, nauris, piparjuuri, palsternakka, retiisi, hunajameloni, edam-juusto, leipä
Punaiset: ketsuppi, tomaattisose, mansikkahillo, meloni, karpalo, puolukka
Vihreä: avokado, herne, parsa, papupalko, ruusukaali, kurkku, viinirypäle, yrtit

Valmistelu

Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen. Ota tarvittavat ruoka-aineet ja tarvikkeet esille. Tulosta käytettävistä ruoka-aineista kuvat tai jätä ruoka-aineet esille.

Muisteluhetki

Leikatkaa valitun väriset kiinteät ruoka-aineet samankokoisiksi kuutioiksi. Asettakaa samanväriset ruoka-aineet kuutioina tai pieninä kekoina lautaselle vierekkäin. Maistakaa makuja vuorotellen. Tunnistatko maut?  Pidätkö mausta? Liittyykö makuihin muistoja? Muuttuko maku, jos maistelet silmät kiinni? Miltä päässä ja korvissa tuntuu, kun rouskuttaa kiinteitä ruoka-aineita? Yhdistäkää maku kuvaan tai ruoka-aineeseen.

Vinkkejä

Tutkikaa, maistuuko porkkana, omena tai päärynä erilaiselta, jos se on raastetta (hieno tai karkea), sosetta tai leikattu tikuiksi tai kiekoiksi. Entä mitä tapahtuu tuoksulle?

Kuutiomakumetku-ohjeen tulostettava PDF: Kuutiomakumetku A4

Jääpalametkussa tutkitaan jääpaloja, jotka näyttävät samanlaisilta, mutta maistuvat erilaisilta.

Valokuva jääpaloista.

Kuva: Eva Bronzini/Pexels.

Tarvitaan

Jääpalamuotteja tai -pusseja, juomia: Spritea, soodaa, kivennäisvettä ja vettä, kuvia erilaisista juomista tai juomapulloja, äänentoistolaite, juomalasi ja lautaset jääpaloja varten.

Valmistelu

Laita jääpalat pakastimeen jäätymään vähintään viisi tuntia ennen toimintaa. Etsi esim. YouTubesta valmiiksi juomien ääniä, varaa kuvat tai juomapullot valmiiksi esille. Tee tilasta mahdollisimman esteetön ja rauhallinen.

Muisteluhetki

Kuunnelkaa ääninäyte juomatölkin avaamisesta ja juoman kaatamisesta lasiin. Mikä ääni on? Mitä muistoja ääneen liittyy?
Katsokaa juomapulloja tai kuvia eri juomista. Mikä on sinun lempijuomasi? Mitä juot juhlissa, jouluna, pääsiäisenä tai vappuna? Mitä juot tai joit lapsena saunan jälkeen tai juhlissa? Onko kuvissa sinun lempijuomaasi?
Tutkikaa jääpaloja. Miltä jääpala tuntuu? Miltä se tuoksuu? Miltä jääpalat kuulostavat, kun niitä heiluttaa lasissa? Miltä jääpala maistuu? Tunnistatko maun? Katso kuvasta tai pullosta, mikä juoma on kyseessä?

Vinkkejä

Rakentakaa jäälinna, seuratkaa jään sulamista.  Testatkaa kylmä/lämpöpakkauksien ja kylmävaraajien käsittelemistä. Laittakaa jääpaloihin, vuokiin tai ilmapallojen sisään mausteita, kukkia tai pieniä leluja.

Huomioitavaa

Jääpala-aistielämys on voimakas. Varovaisuus jääpalojen kanssa on tärkeää, sillä pään verisuonet saattavat supistua äkillisesti, pala voi jäädä kurkkuun ja hampaita voi vihloa. Hiilihapollisista juomista tehdyt jääpalat ovat huokoisempia ja hajoavat helpommin suuhun kuin hiilihapottomista juomista tehdyt. Tee pieniä jääpaloja muoteilla tai murskaa isommista paloista ”hilettä” huhmaressa tai blenderissä.

Jääpalametku-ohjeen tulostettava PDF: Jaapalametku A4

Muisteluosaajan digitaalinen osaamismerkki. Piirroskuva, jossa keltaisen pallon edessä on tummansininen kaupunkisiluetti.

Hae Muisteluosaajan digitaalista osaamismerkkiä

Muisteluosaajan digitaalisella osaamismerkillä voit osoittaa omaa osaamistasi muistelutyössä. Voit napsauttaa Muisteluosaajan digitaalista merkkiä ja aloittaa hakemuksen kirjoittamisen.

Muisteluosaajan digitaalinen osaamismerkki