Kannanotto kehitysvammaisten asumisen kiinteistöverotuksesta Suomessa

KVANK katsoo, etteivät kehitysvammaiset ihmiset eivät ole asumisessaan samassa asemassa kuin muut vuokra-asukkaat. Verohallinto katsoo, että osa kehitysvammaisten asumisesta ei ole vakinaista asumista. Sen perusteella kiinteistövero peritään kehitys-vammaisten asumisesta yleisen veroprosentin mukaan eikä vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentin mukaan. Tämän takia kehitysvammaiset maksavat vuokrassaan keskimäärin kaksi kertaa suuremman kiinteistöveron kuin muut. Euroina se merkitsee keskimäärin 0,50 €/m2/kk ja näin ollen vähentää käytettävissä olevia varoja 20-30 euroa kuukaudessa.

Koko kannanotto tässä:

KVANK – Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta

KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN KIINTEISTÖVEROTUS SUOMESSA
Kehitysvammaisten ihmisten asumisen edistäminen on ollut Valtioneuvoston erityisen huomion kohteena pitkään, vuosina 2010 ja 2012 tehtiin kaksi valtioneuvoston periaatepäätöstä asiasta.
Kehitysvammaisten valtakunnallinen asumisohjelma (KEHAS) alkoi 2010 jatkuen vuoteen 2020.

Viimeisten 10 vuoden aikana kehitysvammaisten henkilöiden tarpeisiin on Suomeen rakennettu tuhansia uusia vuokra-asuntoja, osa Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tuella osa muulla rahoituksella. Kehitysvammaiset ihmiset eivät ole kuitenkaan asumisessaan samassa asemassa kuin muut vuokra-asukkaat. Verohallinto on katsonut, että osa kehitysvammaisten
asumisesta ei ole vakinaista asumista. Sen perusteella kiinteistövero peritään kehitysvammaisten asumisesta yleisen veroprosentin mukaan. Muiden kansalaisten asumisessa se peritään vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentin mukaan.

Tämä merkitsee, että kehitysvammaiset maksavat vuokrassaan keskimäärin kaksi kertaa suuremman kiinteistöveron kuin muut kansalaiset. Euroina se merkitsee keskimäärin 0,50 €/m2/kk.
Kehitysvammaisista ihmisistä suurin osa on vähävaraisia, joiden käyttöön kuukausittain jäävä raha vuokran ja muiden pakollisten menojen jälkeen on hyvin pieni. Kaksinkertainen kiinteistövero
pienentää sitä vielä 20-30 euroa kuukaudessa.

Millä perusteella verohallinto näin toimii? Sen virheellinen tulkinta on, että jos kehitysvammainen tarvitsee ja saa asumiseensa päivittäin tukea, kysymys ei ole oikeasta asumisesta vaan
laitoshoidosta. Verohallinto on ohittanut Valtioneuvoston periaatepäätökset, ympäristöministeriön, ARAn ja Kelan oikeat tulkinnat kehitysvammaisten asumisesta. Verohallinto on ohittanut myös Suomen 2016 ratifioiman YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, joka kieltää syrjinnän vammaisuuden perusteella. Yleissopimus on Suomessa juridisesti sitova. Verohallinnon tulkinta on tältä osin ongelmallinen myös yhdenvertaisuuslain näkökulmasta.

Kiinteistöveropäätöksistä on valitettu hallinto-oikeuksiin ja nyt on vireillä uusi valitusprosessi korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asian korjaaminen ei vaadi lainsäädännön muutosta vain nykyisen
virheellisen tulkinnan korjaamista.

Vaadimme asian välitöntä korjaamista kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteuttamisen edistämiseksi Suomessa.

Helsingissä 15.3.2019

Kehitysvammaisten Tukiliitto Risto Burman

Kehitysvammaliitto Marianna Ohtonen

Autismi- ja Aspergerliitto Tarja Parviainen

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Markku Virkamäki

FDUV rf Lisbet Hemgård

Eskoon tuki- ja osaamiskeskus Jouni Nummi

Savon vammaisasuntosäätiö Tomi Kaasinen

Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Jouni Helen

Kehitysvammatuki 57 Nina Korventaival

Autismisäätiö Timo Heiskala

Aspa-Säätiö Tuomas Koskela

Uudenmaan Vammaispalvelut Oy Markku Lehtimäki

Lisätiedot: työvaliokunnan varapuheenjohtaja, Ilkka Jokinen p. 050 60278, ilkka.jokinen@vaalijala.fi