Kehitysvammaisten ja autismikirjon lasten oikeudet eivät toteudu

Kuva: Lapsenoikeudet.fi koulujen kampanjamateriaalin sivuilta.

Lapsen oikeuksien sopimus maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus, jopa 196 maata on sitoutunut noudattamaan sitä. Sopimus on ollut Suomessa voimassa laintasoisena vuodesta 1991.

Kehitysvammaisten ja autismikirjon lasten oikeudet eivät toteudu yhteiskunnassamme, ja jokainen meistä voi tehdä jotain toisin, että ne toteutuisivat paremmin. Tarvitsemme kaikkien lasten Suomea, muutenkin kuin juhlapuheissa. Toivon meidän aikuisten muistavan, että kaikissa yhteisöissä on omat rakenteensa, ja omalla toiminnallamme voimme vaikuttaa yhteisön rakenteisiin. Omalla toiminnallamme on merkitystä.

Lapsen oikeuksien komitea on ilmaissut huolensa mm. vammaisiin lapsiin kohdistuvasta syrjinnästä Suomessa. Autismikirjon ja vammaisten lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet omiin asioihinsa ovat huomattavasti vähäisemmät kuin muiden lasten. Kouluterveyskysely  antaa kattavaa ja ajantasaista tietoa nuorista. Siinä käytetään käsitettä toimintarajoitteiset nuoret, ja sen mukaan he olivat muita harvemmin tyytyväisiä elämäänsä, heillä oli vähemmän osallisuuden kokemuksia ja he tunsivat useammin yksinäisyyttä kuin muut nuoret. He kokivat myös ahdistuneisuutta ja terveydentilansa huonommaksi huomattavasti muita nuoria useammin. (thl.fi) Kehitysvamma tai autismi ei ole suojaava tekijä esimerkiksi psyykeen sairastumiselle, päinvastoin, se saattaa olla jopa altistava tekijä ja sen vuoksi mielen hyvinvointiin onkin kiinnitettävä erityistä huomiota.

Jokainen lapsi tarvitsee ymmärrystä ja arvostusta. Erityisesti kehitysvammaiset ja autismikirjon lapset tarvitsevat kunnioitusta ja arvostusta omana itsenään. Tämä mahdollistuu niin, että vahvistamme tietoa kehitysvammaisuudesta ja autismista, ja osaamme soveltaa sitä käytäntöön. Meidän pitää nähdä lapset ensisijaisesti aktiivisina toimijoina ja yhteiskunnan jäseninä, ei tuen tarpeessa ja tukipalveluja vailla olevina lapsina. Nämä lapset ja heidän läheisensä eivät ole hankalia tai erityisen vaativia. He ovat lapsia ja lasten vanhempia, joilla on yksilöllisiä tarpeita, ominaisuuksia tai erilainen tapa kokea maailmaa ja sen tapahtumia.

Yhdenvertainen kohtelu ei tarkoita, että tarjoamme jokaiselle samaa. Jotta lasten oikeudet toteutuisivat yhdenvertaisesti kaikkien lasten kohdalla, on huomioitava lapsen yksilöllinen tilanne.  Meidän on pystyttävä parempaan, että Suomi olisi kaikkien lasten Suomi ja lapsen oikeudet toteutusivat.

Lapsen oikeuksien viikolla Kehitysvammatuki 57 ry, Autismiliitto ja Kehitysvammaisten Tukiliitto järjestivät webinaarin, joka on katsottavissa 4.12. asti netissä. Linkki webinaariin avautuu toiselle välilehdelle YouTubessa: Webinaarin tallenne

Lähde: Kouluterveyskysely: thl.fi/kouluterveyskysely