Kehitysvammatuki 57 ry:n vastaus tietopyyntöön alle 65-vuotiaiden omaishoidosta

Tarkastuslautakunnan kirjalliset kysymykset ja Kehitysvammatuki 57 ry:n vastaukset

Päivämäärä: 11.10.2022
Kaikki kysymykset koskevat alle 65-vuotiaiden omaishoitoa.

1. Mitä ongelmia näkemyksenne mukaan alle 65-vuotiaiden omaishoitoon liittyy?

• Omaishoidon vapaiden toteutuspaikkoja ja erilaisia vaihtoehtoja on liian vähän. Omaishoidon vapaiden toteutusmuotoja pitäisi lisätä ja perhehoitoa kehittää.
• Omaishoidon palkkiot ovat alhaisia, ja sijaisomaishoitajan korvaus vain nimellinen.
• Sopimuksettomat omaishoitajat tulisi paremmin huomioida palveluissa ja tukea heidän
jaksamistaan.

2. Olemme tutustuneet muutamiin järjestöjen aloitteisiin (liitteenä) ja niihin annettuihin vastauksiin (Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan, Soten vastaukset).

a. Mitä mieltä olette Soten antamista vastauksista?
• Kaupunki on aina vastannut aloitteisiin ja kannanottoihin.

b. Onko vastaukset olleet perusteltuja ja riittäviä?
• Perusteluna käytetty argumentti yhdenvertaisuudesta aloitteessa ehdotettuun (puolen päivän omaishoidon vapaan menetykseen arkena kokonaisen sijaan) on ristiriidassa kaupungin muun linjauksen kanssa. Samaan aikaan, kun laki omaishoidon vapaista on 24 h/vrk, on kotiin tuotavan vapaan pituus 12 h/vrk.
• Tieto lauantai-ilta -, yö- ja sunnuntailomitusta tarjoavista tahoista ei ole ajantasainen. Riittävää ja osaavaa henkilökuntaa ei saada 34 €/h palvelusetelillä ja useampi taho on pidättäytynyt viikonloppuhoidon tarjoamisesta. Viikonloppuna on suuri tarve vapaille monen ollessa työssä tai koulussa arkena.

3. Miten Helsingin kaupungin järjestämää alle 65-vuotiaiden omaishoitoa pitäisi edelleen kehittää?

• Järjestöjen kanssa yhteistyössä ja koulutettuja omaishoidon kokemusasiantuntijoita hyödyntäen, jolloin käyttäjäkokemukset ja asiakasosallisuus on alusta asti mukana toimintaa
kehitettäessä.
• Palvelusetelin pitäisi olla joustavampi. Palvelusetelillä pitäisi olla mahdollista ostaa erilaisia palveluja, ei pelkästään lomitusta. Palvelusetelillä pitäisi voida ostaa omaishoitoperheelle tukipalveluja kuten siivousta.
• Ikääntyneiden omaishoidon harkinnanvaraisiin tukipalveluihin sisältyy kotiavustajapalvelu, joka on toiminnaltaan samankaltainen palvelumuoto kuin v. 2017 poistunut ELVA (erityislapsenvahtituki) eli kuukaudessa on tietty määrä tunteja, jolloin omaishoitaja voi
hoitaa omia asioita esimerkiksi apteekissa käynnit. Yhdenvertaisuuden vuoksi myös alle 65-vuotiaiden omaishoitajilla pitäisi olla vastaavanlainen palvelu kuin ikääntyneillä.
• Sopimuksettomien omaishoitajien tukeminen; miten heidät tunnistetaan muissa palveluissa? Tähän pitäisi kiinnittää huomiota, sillä perheet saattavat uupua ennen kuin saavat apua ja tukea. Ennaltaehkäisevä ja jaksamista sekä arkea tukevat palvelut ovat
ehdottomasti kaikkien etu; niin omaishoitajan, omaishoidettavan (erityislapsen) kuin kunnan. Sijoitettu summa on pienempi kuin vahvat tukitoimet ja esim. kodin ulkopuolinen sijoitus, jota valitettavan usein tarjotaan ratkaisuksi. Lasten pysyvät kodin ulkopuoliset sijoitukset eivät ole valtakunnallisen tilaston mukaan vähentyneet, päinvastoin – tämä kertoo mielestämme epäonnistuneesta perheen tukemisesta. (linkki vie uudelle sivulle: 404 | Kvps )

• Miten laajemmin perheiden tarpeet huomioidaan eri palveluissa, miten yhteistyötä vahvistetaan kaupungin eri toimialojen ja palvelujen välillä ja järjestöt otetaan osaksi kehittämistyötä? Esimerkkinä kaupungin vammaispalvelustrategia, jonka uudistamistyössä järjestöjen mukanaolo olisi tärkeää. Pelkästään se, että vammaispalvelustrategia tulee vammaisneuvostoon lausunnolle, ei ole riittävä. Hyvää osallistamista olisi se, että kaupunki ottaisi järjestöt mukaan strategian uudistamiseen jo sen työstämisvaiheessa.

4. Toivoisimme myös näkemyksiänne, mitkä omaishoitoon liittyvät seikat tulisi ainakin olla mukana tarkastuslautakunnan arvioinnissa?

• Miten järjestöyhteistyö näkyy rakenteissa?
• Miten (ja millä aikataululla) uusia omaishoidon palveluja kehitetään?
• Tiedotuksen ajantasaisuus ja läpinäkyvyys.
• Todenmukainen tilasto omaishoidon vapaiden käytöstä, kuinka moni käyttää vapaita säännöllisesti?
• THL:n tutkimus vapaiden käytöstä (Uudellamaalla 40 % omaishoitajista) pitää sisällään myös kaikki he, jotka ovat käyttäneet edes yhden vapaan, jolloin tilasto vääristyy ja tilanne on
todellisuudessa vieläkin huonompi. (linkki vie uudelle sivulle: Tila – THL)
• Tilasto, kuinka moni tukea hakenut omaishoitaja on saanut hylkäävän päätöksen? Mitä tukea näille on tarjottu ja mitkä käytännössä ovat toteutuneet?

Tarkastuslautakunnan tietopyyntö lähetettiin kahdeksalle järjestölle, jotka ovat tehneet aloitteita ja kannanottoja omaishoidosta sekä lapsiperheiden tukemisesta korona-aikaan. Haastattelun pohjana toimivat järjestöjen aloitteet ja niihin annetut vastaukset sekä sosiaali- ja potilasasiamiesten selvitys kaupunginhallitukselle 28.3.2022.

Meidän lisäksi tietopyynnön saivat Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry (Polli ry), Lasten omaishoitajat ry, Omaishoitajaliitto ry, Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry, ADHD-liitto ry – ADHD Förbundet rf, Autismisäätiö PAUT ry sekä Leijonaemot ry. Olimme ennakoivasti yhteydessä
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n sekä Leijonaemot ry:n edustajiin tietopyyntöön liittyen.

Lisätietoja antaa:
Katja Riikonen, perheiden tuen johtaja, katja.riikonen@kvtuki57.fi, p. 044 741 625