Lausunto koskien kuntoutusta lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöissä

Mielenterveysongelmat ovat kehitysvammaisilla ja autismikirjon henkilöillä 2-3 kertaa yleisempiä kuin valtaväestöllä. On mahdollista, että tämä johtuu osittain riittämättömästä psykiatrisesta kuntoutuksesta lapsuudessa. Kehitysvammatuki 57 ry haluaa nostaa esille kehitysvammaisten ja vastaavaa laaja-alaista tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä näkökulmasta seuraavat asiat ja huolet.

1) Jokaisen lapsen oikeudet hoitoon ja kuntoutukseen tulee turvata, riippumatta lapsen muista diagnooseista. Moni kehitysvammainen lapsi saa Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta esimerkiksi toiminta-, fysio- tai puheterapian muodossa. Tämän lisäksi kehitysvammaisella lapsella ja nuorella voi olla mielenterveyden ongelmia, jolloin hänen kuuluu saada kuntoutusta sekä toimintakyvyn että henkisen hyvinvoinnin tukemiseksi muusta kuntouksesta riippumatta ja sen lisäksi. Vaarana on, että kehitysvammaisuuden alle niputetaan mielenterveyden haasteet, jolloin oikea-aikainen kuntoutus viivästyy tai jää pahimmassa tapauksessa saamatta.

2) Rajaamalla kuntoutuspsykoterapian kohderyhmään kuuluviksi työelämässä olevat tai opiskelevat 16-67 -vuotiaat vaarannetaan 16-vuotta täyttäneiden ja eläkkeelle siirtyneiden nuorten mahdollisuus saada riittävää kuntoutusta. Ryhmä on hyvin heterogeeninen eikä diagnoosin perusteella voida evätä henkilöä jonkin palvelun ulkopuolelle. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi lievästi kehitysvammaisia, joiden koulutuksen ja työllistymisen esteet ovat aivan muualla kuin heidän vammaisuudessaan.

3) Suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa toimintakyvyn arviointia sekä kuntoutukseen ohjaamista ja sen järjestämistä. Tässä tulee yksilöllisesti huomioida kuntouttavan tahon erityisosaaminen (esim. kommunikaatio-osaaminen) sekä riittävä ajallinen resurssi kuntoukseen, kun henkilöllä on vaikeuksia oppimisen ja ymmärtämisen alueella. Positiivisen diskriminaation käyttäminen yhdenvertaisuuden, kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamisen ja vaikuttavuuden turvaamiseksi on oltava mahdollista.

4) Suosituksessa annetaan ohjeet kuntoutussuunnitelman laatimiseen, kun haetaan Kelan järjestämää kuntoutusta. Tämä rajapinta ja vastuut tulee nimetä kehitysvammaisten ja vastaavaa laaja-alaista tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kohdalla. Alueelliset erot erityisosaamisen saatavuudessa vaarantavat lapsen ja nuoren hoitopolun ja oikea-aikaisen kuntoutuksen saamisen. Kohderyhmän kanssa korostuu moniammatillinen, pitkäaikainen ja ennaltaehkäisevä ote, sillä kehitysvammaisuus näyttäytyy elämän eri osa-alueilla koko elämän ajan. Läheisten ja perheen tukeminen on erittäin suuressa roolissa. Lapsen hoidon viivästymisen lisäksi lähi-ihmisten jaksaminen on koetuksella, kun heitä ohjataan luukulta ja hoitotaholta toiselle.

Yleisenä huomiona Kehitysvammatuki 57 ry haluaa tuoda esiin kaikkein vaikeimmin vammaisten kuntoutuksen saamisen vaikeuden. Tällä hetkellä Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta on mahdollista saada, mikäli kuntoutuksessa asetetut tavoitteet ovat toimintakykyä edistäviä. Kuntoutusta tulisi saada myös ennaltaehkäisevänä ja toimintakykyä ylläpitävänä palveluna.