Oikeus olla minä

Puhumme usein turvataidoista konkreettisina asioina: rajoista, säännöistä ja toimintamalleista. Näiden lisäksi turvataidot liittyvät siihen, millainen käsitys meillä itsestämme sekä suhteestamme toisiin ihmisiin. Yksi keskeisimmistä oikeuksista, joka kuuluu jokaiselle, on oikeus olla minä. Seksuaaliterapeuttina ja seksuaalineuvojana kohtaan tämän teeman työssäni päivittäin tavatessani nuoria ja aikuisia, jotka pohtivat omaa identiteettiään, rajojaan, vahvuuksiaan ja haavoittuvuuksiaan.

Kuka minä olen?

Itsensä tunteminen on perusta hyvinvoinnille. Se, että tiedän, kuka olen, mitä osaan, mistä pidän ja mitä toivon elämältäni, vapauttaa myös unelmoimaan. Kun ihminen saa olla rauhassa oma itsensä, syntyy uskallus haaveilla ja elää omannäköistä elämää.

Itsensä hyväksyminen liittyy terveeseen itsetuntoon. Terve itsetunto ei tarkoita sitä, että olisi hyvä kaikessa – päinvastoin. Se tarkoittaa, että tunnistaa omat vahvuutensa ja rajansa. Kukaan ei osaa kaikkea, eikä kenenkään tarvitse pärjätä yksin. Avun ja tuen pyytäminen ei ole heikkous, vaan osa ihmisyyttä.

Oikeus olla minä tarkoittaa lupaa olla keskeneräinen, epätäydellinen ja silti riittävä. Se tarkoittaa sitä, että saan olla hyvä joissain asioissa, kömpelö toisissa – ja silti kelpaan. Kun ihminen pohtii omaa identiteettiään ja minuuttaan, on tärkeää saada puhua siitä jonkun luotettavan henkilön kanssa, kysyä ja tulla kuulluksi.

Oman itsen löytämisen pieniä askelia

Oman minuuden rakentaminen ei tapahdu kerralla, vaan se syntyy vähitellen pysähtymisen ja itsereflekti­on kautta. Kun ihminen alkaa pohtia, mistä hän pitää ja mistä ei, mitkä asiat tuottavat iloa ja mikä puolestaan kuormittavat, oma minä alkaa vähitellen hahmottua. Samalla opitaan tunnistamaan ne asiat, joissa pärjää itsenäisesti, sekä ne tilanteet, joissa tarvitsee tukea ja apua toisilta.

Tärkeä osa tätä prosessia on myös suhde omaan kehoon. Jokainen meistä katsoo joskus peiliin kriittisesti ja huomaa asioita, joihin on helppo suhtautua arvostelevasti. Silti jokaisessa kehossa on jotakin arvokasta, kaunista ja ainutlaatuista. Omaan kehoon saa ja voi suhtautua kunnioittavasti sekä nähdä siinä asioita, joista voi olla ylpeä.

Läheisten ja yhteisön merkitys

Oikeus olla minä tarvitsee toteutuakseen ympärilleen ihmisiä, jotka uskaltavat antaa toiselle tilaa kasvaa. Läheisten tärkeä tehtävä on sallia yrittäminen – ja myös epäonnistuminen. Kun saa kokeilla, erehtyä ja oppia, syntyy rohkeus olla oma itsensä.

Yhteiskunnassa puhumme usein “normaalista”. Todellisuudessa normaali on vain laaja kirjo erilaisuutta. Kukaan ei ole samanlainen, ja juuri siinä piilee ihmisyyden rikkaus.

Oikeudet ja vastuu kulkevat yhdessä

Oikeus olla minä ei tarkoita rajattomuutta. Yksilön vapaus ei voi koskaan mennä toisen oikeuksien edelle. Siksi meillä on lait, säännöt, käytöstavat ja kaveritaidot. Ne kaikki tähtäävät siihen, että jokainen voisi elää turvassa, ilman pelkoa tai väkivaltaa.

Oikeuksiin liittyy aina myös vastuu: vastuu kunnioittaa toisia, heidän rajojaan ja itsemääräämisoikeuttaan.

Sinä olet riittävä

Jos tästä teemasta haluaa ottaa mukaansa yhden ajatuksen, se voisi olla tämä:
Sinä olet juuri sellainen kuin olet – ja se riittää.

Sinun ei tarvitse olla enemmän, parempi tai toisenlainen. Lupaa itsellesi mahdollisuus tutustua itseesi rauhassa, kasvaa omaan tahtiin ja elää elämää, joka tuntuu omalta. Oikeus olla minä on turvataito, joka kantaa koko elämän ajan.

Kirjoittaja on Kirsi-Maria Örö, joka työskentelee Helsingin kaupungin kehitysvammapoliklinikalla seksuaaliterapeuttina ja seksuaalineuvojana.