Ystävätupa on kuin omaan kotiin tulisi

Evert Tervala ja maaliskuussa yhteisökoordinaattorina aloittanut Mari Salovaara istuvat yhdessä Ystävätuvan pyöreän pöydän ääressä keskustelemassa Ystiksen toiminnasta. Vuodesta 2017 alkaen Ystiksellä käynyt Evert perehdyttää Maria toimintaan osallistujan näkökulmasta: ”Tänne saa tulla ihan kuka vaan hengailemaan, ostamaan herkkuja ja pelaamaan pelejä. Täällä voi olla ihan oma itsensä”, Evert kertoo.

Arkisin Evert tekee Lauttasaaren palvelukodissa keittiöapulaisen hommia, sekä pyykkihuoltoa. Hän on myös basistina Resonaarissa, Resonaari Groupissa ja Uusi Hevi-bändissä sekä harrastaa ratsastusta ja punttisalilla käymistä. Hän on myös perustaja EETE ry:ssä, jonka tarkoitus on tuoda ihmisiä yhteen. Ystävätupa on hänelle palautumispaikka, jossa voi unohtaa työasiat. Keskiviikkoisin Evert saapuu yleensä töiden jälkeen ja viihtyy seitsemään saakka. Hän käy myös sunnuntaisin, mikäli ei ole esteitä.

”Mä itse monesti aina kuvailen, että tänne kun tulee, on kuin tulisi omaan kotiin. Sellainen vapaa-ajan viettopaikka. Erittäin hyvä sellainen”, Evert toteaa.

Mari ja Evert pohtivat, voisiko Ystävätupaa jotenkin kehittää. Evert nostaa tärkeimmäksi asiaksi sen, että kävijöitä saataisiin lisää, sillä kaikki eivät ole löytäneet takaisin pandemian jälkeen. ”Voisi vaikka antaa sellaisen kutsun, että täällä saa kohdata ihmisiä ja saa olla oma itsensä”, hän pohtii. Lisäksi Ystävätupaa voisi käydä esittelemässä erilaisissa paikoissa tai tehdä videoita sosiaaliseen mediaan.

Viereisissä pöydissä käydään vilkasta keskustelua ja yksi kävijöistä soittaa pianoa. Lisäksi tällä kertaa toimistolla on uuden Turvataidot-hankkeen ideapaja, johon myös Evert osallistui. Lisäksi Ystispäivinä tiloissa järjestetään kerhoja, joten ääntä ja vilskettä on välillä paljon.

Evertin mielestä on hyvä, että toimintaa on paljon, mutta päivästä riippuu, haluaako olla hälinässä vai hiljaisuudessa. Mari ja Evert pohtivat, voisiko tiloja rajata tai sisustaa uudelleen niin, että halutessaan voisi vetäytyä hetkeksi omaan rauhaan. He pohtivat myös, voisiko Ystiksen joskus järjestää jossain muualla, esimerkiksi puistossa, ilmaisessa museossa tai muussa yhteistilassa.

Kaikista mahdollisista uudistuksista huolimatta Evertillä on mielessä yksi asia, jonka täytyy säilyä: ”Että kaikilla on hyvä olla ja sitten toi yhdenvertaisuus. Kukaan ei ole täydellinen”, hän muistuttaa.

Jutun on kirjoittanut viestintäkoordinaattori Mikko Apell ja se on alunperin julkaistu ViiSeiska-lehdessä 2/2025